Näin sinusta tulee parempi kuuntelija

Unohdatko usein, mitä sinulle on juuri kerrottu? Et ehkä sittenkään kuunnellut kovin hyvin...

Nainen höristää korvaansa

Kun kuuntelet myötä­eläen, sinulle on helppo avautua. Luottamus palkitsee.

© iStock

Pelkkänä korvana

Harva kyseenalaistaa kykynsä kuuntelijana. Toista aidosti tukeva kuunteleminen vaatii kuitenkin muutakin kuin toimivan korvaparin. Kuuntelemisen taitoa voi onneksi kehittää. Tässä jutussa kerrotaan, mikä erottaa hyvän kuuntelijan huonosta.

Tapaus 1 - Unohdat, mitä sinulle on sanottu

Asiantuntija: älä jätä muistamista sattuman varaan

Unohtelu johtuu todennäköisimmin siitä, että et ole ymmärtänyt, mitä sinulle on sanottu, tai et ole kiinnittänyt tarpeeksi huomiota sinulle kerrottuihin asioihin. Jotta yksityiskohdat voi myöhemmin palauttaa mieleen, niiden pitää tallentua säilömuistiin. Kyse on oppimisprosessista, joka perustuu keskittymiseen ja toistamiseen. Siksi aina ei riitä, että kuuntelutilanteessa syventyy puheen sisältöön. Kuullut asiat on hyvä käydä läpi sen jälkeen.

Kun sinulle kerrotaan asioita, jotka eivät kiinnosta sinua, tee niistä kiinnostavampia esimerkiksi kiinnekohdalla omaan elämääsi. Omakohtaisuus auttaa pitämään asioita mielessä.

Voi olla noloa tunnustaa, että asia menee yli ymmärryksen – eihän kukaan haluaa vaikuttaa tyhmältä. Ihmissuhteissa on kuitenkin tärkeää pelata avoimin kortein. Jos esimerkiksi et tajua, mitä ystäväsi puoliso tekee työkseen, pyydä ystävääsi vääntämään asia rautalangasta. Pyynnölläsi osoitat olevasi aidosti kiinnostunut, mikä vain lisää arvoasi ystävänä, ja tuet samalla muistisi toimintaa.

Opettele kuuntelemaan aktiivisesti. Jos sinun on yleensäkin vaikea keskittyä, minimoi häiriötekijät. Esimerkiksi asettamalla puhelimesi äänettömälle voit estää tunnelmaa ja rauhaa rikkoutumasta kuuntelutilanteessa.

Tunnetko muistisairauden ensimmäiset oireet?

Tapaus 2 - Et pääse kaikesta perille

Asiantuntija: opettele käyttämään enemmän tunneälyäsi

Voit pärjätä paremmin, kun et yritä niin kovasti. Kuuntelu vaatii enemmän myötätuntoa kuin järkeä. Se, mitä sinulle kerrotaan, voi olla vähemmän tärkeää kuin se, miten asiat esitetään. Sanaton viestintä, kuten katseet, eleet, ilmeet ja äänenpainot, välittää tietoa esimerkiksi mielen­tilasta. Hyvä kuuntelija aistii tunnelman ja osoittaa hienotunteisuutta. Tilanteeseen sopimaton suhtautumistapa voi viedä halut kertoa avoimesti huolensa.

Asiasisältöön keskittyminen ei ole lainkaan huono juttu, jos esille tulee paljon yksityiskohtia. Kun tietää tarkasti, mistä kenkä puristaa, on helpompi ottaa aihe(ita) uudestaan puheeksi. Silloin saa toisen mahdollisuuden kuunnella ja voi kiinnittää huomiota muuhunkin kuin sanoihin. Aiheeseen palaaminen on toiselle osapuolelle aidon kiinnostuksen ja hengessä mukana olemisen merkki.

Jos epäilee, että jotain jätetään sanomatta, voi esittää tyhmää. On kuitenkin varottava ahdistelemasta kysymyksillä. Monesti riittää, että toteaa pudonneensa kärryiltä. Jotta tarina voi jatkua, kertojan on paljastettava jotain uutta. Usein tarkennus tapahtuu kysymysten ja vastausten tai esimerkkien avulla. Kuuntelijan ei kuitenkaan kannata yrittää lypsää tietoa. Se saa puhujan helposti panemaan suun suppuun.

Tapaus 3 - Olet ihastunut omaan ääneesi

Asiantuntija: Anna läsnäolijoiden huomauttaa asiasta

Koska vaanit tilaisuutta päästä ääneen ja puhut vuolaasti, syntyy vaikutelma, että sinulla on aina (omasta mielestäsi) tärkeämpää sanottavaa kuin muilla. Koska et välttämättä itse edes huomaa varastavasi puheenvuoroa, pyydä juttukavereita huomauttamaan asiasta. Saatat yllättyä, miten törkeä suupaltti olet.

Kehonkieli paljastaa helposti puolella korvalla kuuntelun. Halutessasi viestiä, että kuuntelet aktii­visesti, näytä se eleilläsi, ilmeilläsi ja asennollasi. Vaikka itseä on vaikea pakottaa kiinnostumaan tylsistä jutuista, voi yrittää keskittyä siihen, mitä sanotaan. Kehonkieli ei saa olla ristiriidassa tämän kuuntelutavoitteen kanssa.

Vaikka olisi kuullut jutun moneen kertaan tai arvaa muuten, mitä seuraavaksi sanotaan, ei pidä puhua päälle. Se voidaan tulkita keskeyttämisen merkiksi. Toiset kokevat päälle puhumisen häiriöksi, toiset loukkaukseksi. Keskeyttäjä siirtää huomion itseensä.