On vanhemmista kiinni, minkä veriryhmän ihminen syntyessään saa, sillä perintötekijöitä tulee molemmilta vanhemmilta. Eri veriryhmiin liittyy erilaisia ominaisuuksia.
VERIRYHMÄ - Vaaleanpunaisella taustalla vierekkäin olevat kädet kannattelevat paperista leikattua punaista sydäntä suojelevasti.
Veriryhmä määräytyy vanhemmilta saatujen geenien perusteella.
Ihmisellä on jopa 43 tekijää joiden mukaan veriryhmiä voidaan jaotella, joten erilaisia yhdistelmiä on runsaasti.
Tavallisesti veriryhmällä ei ole merkitystä, eikä esimerkiksi ruokavaliota ole tarpeen säätää veriryhmän mukaan, mutta verensiirtojen yhteydessä veriryhmä on tärkeä.
Jos ihminen saa epäsopivaa verta, se voi rikkoa veren punasoluja ja olla jopa kohtalokasta. Veriryhmillä on merkitystä myös silloin, jos odottavan äidin ja sikiön veriryhmät poikkeavat toisistaan hankaasti.
Veriryhmä määritetään aina tarvittaessa sairaalassa, mutta sen voi myös selvittää esimerkiksi käymällä luovuttamassa verta.
Tunnetuimpien ABO- ja Rh D-jaottelujen mukaan
Suomessa yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+, mutta veriryhmien yleisyys vaihtelee maailmanlaajuisesti.
Eri veriryhmillä voi olla hieman erilaisia biologisia ominaisuuksia – tutkimusten mukaan esimerkiksi O-veriryhmän henkilöillä voi olla muita hieman pienempi riski sairastua koronaan ja O-veri hyytyy muita huonommin – mutta kokonaiskuvassa pelkän veriryhmän vaikutus on erittäin pieni.
Veriryhmiä voi jaotella monellakin tavalla, mutta tunnetuimpia ovat jaot Rh D ja ABO-veriryhmiin.
Lähteet: www.veripalvelu.fi, Hengenpelastajat-podcast