Proteiinista pitkää ikää

Lukuisten tutkimusten mukaan proteiineista saa kylläisyyden tunteen, ja ne tehostavat myös energian kulutusta. Siksi monet meistä ahmivat rahkaa ja mättävät leikkeleitä leivän päälle.

Vain harvoissa tutkimuksissa on kuitenkaan tutkittu sitä, mistä lähteistä peräisin oleva proteiini on terveyden kannalta parasta pitkällä aikavälillä. Tutkijat Massachusettsin osavaltiosta tarttuivat tähän pulmaan.

Hiljattain julkistetussa tutkimuksessa seurattiin 170 000 osallistujaa ja heidän ruokailutottumuksiaan ja elinajanodotettaan. Johtopäätös oli selvä: jos vaihtaa lihan proteiininlähteenä palkokasveihin, elää pidempään.

LUE MYÖS: Mistä tietää, vaivaako proteiininpuute?

Kasviperäiset proteiinit pidentävät elinikää

Pavuista, pähkinöistä ja linsseistä proteiininsa saavat elävät pidempään kuin ne, joiden pääasiallinen proteiininlähde on jokin muu.

Ne, jotka saavat proteiininsa pääasiassa pekonista, salamista ja naudalihasta, eivät voi toivoa itselleen kovin pitkää ikää. Heidän kohdallaan elinajanodotetta lyhentävät tosin myös ylipaino, liikunnan puute, liiallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi.

Kalasta ja siipikarjasta saatava proteiini ei tutkijoiden mukaan vaikuta elinajanodotteeseen.

Kasviproteiinia lautaselle

Proteiininsaanti ei siis riipu pelkästä pihvinsyönnistä. Muun muassa näistä vihreistä proteiininlähteistä saat myös ravintokuitua, hyviä rasvahappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita:

· Seesaminsiemenet (sisältävät kaksi kertaa niin paljon proteiinia kuin pekoni)

· Linssit (sisältävät kaksi kertaa niin paljon proteiinia kuin grillimakkara)

· Maapähkinät (sisältävät kaksi kertaa niin paljon proteiinia kuin kananmunat)

· Mungpavut (sisältävät kaksi kertaa niin paljon proteiinia kuin makkara)

· Keltaiset herneet (sisältävät kaksi kertaa niin paljon proteiinia kuin maksamakkara)

Lue myös: Mihin spirulina sopii?

Lähde: JAMA International Medicine