Cecilialla oli tapana herkutella esimerkiksi suklaalla iltaisin päivällisen jälkeen, eikä herkuttelu yleensä jäänyt yhteen palaan. Niinpä hän päätti luopua iltanapostelusta.
RUOKAVALION MUUTOS – Aiemmin Cecilia ahmi herkkuja iltaisin edes maistamatta niitä. Nyt hän tekee tietoisen valinnan, jos päättää joskus harvoin
syödä iltaruuan jälkeen vielä jotakin.
Kuudessa viikossa Cecilia selätti tottumuksensa napostella epäterveellisiä herkkuja päivällisen jälkeen. Ravitsemusasiantuntija Martin Kreutzer antoi hänelle tukea ja neuvoja ruokavalion muuttamiseen.
Jos sorrut itsekin usein iltanaposteluun, saat jutustamme hyviä neuvoja tottumusten muuttamiseen. Voit lukea artikkelista myös, miten iltanapostelun lopettaminen vaikutti Cecilian vointiin.
Iltasyömisistä luopuminen vaatii tahdonvoimaa. Yritä syödä niin hyvin kylläisenä pitävä päivällinen, että pärjäät sillä aamuun asti. Älä anna itsesi lipsua yhtään: älä siis syö illalla mitään, ei edes hedelmää tai näkkileipää.
Napostelun tarve kertoo joko todellisesta nälästä tai piintyneestä tavasta. Tiedosta siis, tarvitsetko iltapalaa siksi, että olet nälkäinen vai siksi, että olet vain tottunut siihen, että tähän aikaan päivästä syöt jotakin. Jos mieli tekee herkkuja muulloin kuin päivällisen jälkeen, se on ok, kunhan tiedostat, mitä syöt ja miksi.
Voiko olla, että oletkin väsynyt ja syöt vain pysyäksesi hereillä? Silloin kannattaa mennä suoraa päätä nukkumaan! Näin lyhennät sitä aikaa, jolloin kaikkein todennäköisimmin sorrut vanhoihin tapoihisi. Lisäksi saat enemmän unta ja pysyt hereillä ilman lisäenergiaa.
”Ensimmäiset viikot menivät hyvin, ja motivaationi oli huipussaan. Sen jälkeen tuntui vaikealta olla iltaisin syömättä mitään – edes appelsiinia.”
”Ne illat, kun meillä on ollut vieraita, enkä ole voinut syödä jälkiruokaa.”
”Olen vain sanonut itselleni, että iltasyöminen ei ole edes vaihtoehto. Sen avulla pidättäytyminen on ollut yksinkertaista.”
”Aiemmin lojuin vain sohvalla ja ahmin sipsejä ja suklaata edes maistamatta niitä. Nyt mietin tarkemmin, minkä tarpeen syöminen täyttää, vai syönkö jotain vain tavan vuoksi, jolloin syömisestä on helpompi luopua.”
”Sen lisäksi, että olen laihtunut melkein 3 kiloa ja vyötäröltä on kadonnut rutkasti senttejä, oloni ei ole yhtä turvonnut kuin aiemmin. Myös kaamosmasennus on helpottanut, ja minulla on enemmän virtaa. Ponkaisen aamuisin sängystä ylös täynnä energiaa, ja keho tuntuu kevyemmältä, kun paastoan päivällisestä aamiaiseen saakka.”
”Kyllä. Aluksi tuijotin vain vaa'an lukemia, mutta nyt olen iloinen siitä, että olen tullut tietoisemmaksi siitä, mitä syön. Nyt erotan toisistaan tietoisen syömisen ja huomaamatta tapahtuvan ahmimisen.”
*Asiantuntija: ravitsemusasiantuntija M. Kreutzer