Näin tärkeää luonnossa liikkuminen on
Kävelylenkit lisäävät päivän askelkertymää, minkä lisäksi sillä on runsaasti muitakin hyviä vaikutuksia. Kerromme, millä kaikilla tavoilla lenkille lähteminen edistää hyvinvointia.
Kävelyn suotuisat vaikutukset
- Reipas kävelylenkki edistää uusien aivosolujen tuotantoa ja aivojen eri osien välisiä yhteyksiä.
- Säännölliset kävelylenkit edistävät merkittävästi sydänterveyttä vilkastuttamalla verenkiertoa, aktivoimalla lihaksistoa ja alentamalla veren kolesterolitasoa ja verenpainetta.
- Koska kävely on matalatehoista liikuntaa, se kuluttaa erityisesti kehon rasvavarastoja. Kävely edistää painonhallintaa, koska matatehoinen liikunta ei aiheuta sudennälkää.
- Luusto hyötyy säännöllisestä kävelystä. Säännöllinen kävely pienentää lonkkaluiden haurastumisen riskiä peräti 40 %.
- Kävely ei rasita niveliä niin kuin juoksu, jossa nivelet joutuvat joka askeleella vastaanottamaan kovan iskun.
Hyviä kävelylenkkejä!
KUNTO PLUSsan reittisuunnittelu sopii sekä lenkkien suunnitelemiseen että matkan mittaamiseen jälkeenpäin.
Tutkittua tietoa
Varmaan kaikki ovat jo kuulleet, että luonnossa liikkuminen lievittää stressiä, nostaa mielialaa sekä lisää myönteistä suhtautumista omaan itseen ja ympäristöön. Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston Emmett Interdisciplinary Program in Environment and Resources -ohjelman tutkimuksessa selvitettiin, miten kävelyretki luonnon helmassa vaikuttaa mielialaan. Tutkimuksessa selvitettiin luonnossa liikkuessa aktivoituvia neurologisia mekanismeja.
Gregory Bratmanin vetämä tutkimusryhmä tarkasteli, miten luonnossa liikkuminen vaikutti siihen, minkä verran koehenkilöt murehtivat. Omin puutteiden ja epäonnistumisten runsas murehtiminen lisää masennusriskiä.
Puolet koehenkilöistä käveli 90 minuuttia rauhalliseen tahtiin luonnon keskellä ja toinen puoli ryhmästä käveli 90 minuuttia vilkkaan moottoritien lähellä. Odotusten mukaisesti luonnossa liikkumisella oli myönteisiä vaikutuksia, ja moottoritien melussa kävelemisellä ei.
Luonnon keskellä kävelleet vastasivat murehtineensa vähemmän kuin toinen ryhmä. Lisäksi heidän mielenterveysongelmien riskiin liittyvän aivoalueensa aktiivisuus oli vähäisempää kuin vilkasliikenteisessä ympäristössä liikkuneiden. Tulokset viittaavat siihen, että lähellä olevat luontokohteet voivat olla keskeisiä mielenterveyden ylläpitäjiä jatkuvasti kaupungistuvassa maailmassa.
Jatkossa Gregory Bratmanin tutkimusryhmän aikoo selvittää, mistä myönteiset vaikutukset johtuvat: luonnonrauhasta, luonnonympäristöstä vai jostakin muuta tekijästä.