Ihmiset, joilla on lyhyet kädet ja jalat, näyttävät suoriutuvan paremmin, kun juostaan kylmässä säässä. Vastaavasti juoksijat, joilla on pitkät raajat, saavat ruumiinrakenteestaan etua lämpimässä ilmastossa.
RUUMIINRAKENTEELLA ON VÄLIÄ. Uusi tutkimustieto kertoo yhteydestä juoksijan ruumiinrakenteen ja ilman lämpötilan kanssa – niillä voi olla yllättävä vaikutus juoksemisessa.
Maratonilla suoritukseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin esimerkiksi hapenottokyky ja ikä. Uusi tutkimus osoittaa, että sillä, onko pitkä ja hoikka vai lyhyt ja tukeva, voi olla enemmän tekemistä sijoituksen kanssa kuin arvaisikaan. Ero tulee esiin riippuen siitä, onko sää kylmä vai kuuma.
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi Ironman-kilpailujen tuloksia 20 vuoden ajalta ja verrattiin kaikkiaan 171:n vähintään kahteen kilpailuun osallistuneen urheilijan kilpailuaikoja keskenään. Tämän jälkeen suorituksia verrattiin kahteen muuhun tekijään: urheilijoiden ruumiinrakenteeseen ja kilpailupäivien säähän. Tulokset olivat yllättäviä.
Tutkijat totesivat, että pitkät ja hoikat urheilijat, joilla on pitkät käsivarret ja jalat, juoksivat paremmin kuumalla säällä ja vastaavasti lyhyemmät ja tukevammat urheilijat, joilla on lyhyemmät käsivarret ja jalat, pärjäsivät paremmin viileämmässä säässä. Tämä johtuu luultavasti siitä, että pidemmät kehot luovuttavat tehokkaammin lämpöä, koska niiden pinta-ala on suurempi. Tulos päti tosin vain miespuolisiin kilpailijoihin.
Tämän tiedon valossa urheilijat voivat kenties suunnitella tarkemmin, mihin kisoihin keskittyä fysiologiansa ja kisapaikan sään perusteella parhaille sijoille päästäkseen.