Viisi väärää luuloa raskaana treenaamisesta
Odotusajan treenaamiseen liittyy monia harhaluuloja. Oikaisemme viisi yleisintä väärää väitettä.
Positiivinen raskaustesti ei suinkaan tarkoita, että liikunnan on loputtava kuin seinään. Päinvastoin! Raskauden aikainen liikunta on nimittäin hyväksi sekä odottavalle äidille että sikiölle, ja jos liikuntaa ei ole aiemmin harrastanut, aloittaa voi ja kannattaa vielä raskaaksi tultuakin. Muutamia rajoituksia lukuun ottamatta liikuntaa voi harrastaa raskaana varsin monipuolisesti, ja usein vammariski pienenee jo vaistomaisen varovaisuuden ansiosta. Listasimme muutaman raskausajan treenaamista koskevan väitteen ja kerromme, miksi ne eivät pidä paikkaansa.
5 väärää luuloa odotusajan treenaamisesta
1) Sikiölle ei riitä happea, kun äiti treenaa.
Raskauden aikana äidin elimistössä verimäärä kasvaa jopa 1,5 litralla. Verta riittää siis kuljettamaan lihasten lisäksi happea ja ravintoa myös sikiölle, kun äiti treenaa.
2) Kehon lämpötilan nousu on vaarallista sikiölle.
Odotusaikana elimistön lämmönsäätely parantuu. Raskauden aikana aineenvaihdunta kiihtyy, kehon lämpötila nousee hieman, ja hikoilu lisääntyy. Toisaalta myös hengitystilavuus kasvaa ja hengitys syvenee, jolloin ylimääräistä lämpöä poistuu kehosta enemmän myös uloshengittäessä. Näin elimistön muutokset suojaavat äitiä myös liikunnan aiheuttaman lämmönnousun vaikutuksilta. Kuumissa olosuhteissa tehtävää rankkaa treeniä kannattaa kuitenkin välttää.
3) Raskauden aikana ei voi harrastaa enää samoja lajeja kuin sitä ennen eikä ainakaan samalla teholla.
Raskauden aikaisen liikunnan tulisi olla kuntoa ylläpitävää, joten liikuntaa aiemmin harrastanut nainen voi luultavasti melko pitkällekin harrastaa samoja lajeja kuin aiemminkin (poikkeuksia toki on, kuten lajit, jotka sisältävät paljon hyppelyä tai joissa on esimerkiksi suuri tapaturmien riski). Jos on tottunut juoksemaan viiden kilometrin lenkkejä, niitä voi jatkaa, jos olo sen sallii. Tärkein ohjenuora on kuunnella omaa kehoa. Odotusaikana kannattaa myös jättää ennätysten tavoittelu sikseen ja panostaa kevyeen ja kohtuutehoiseen liikuntaan.
4) Kävely- tai pyörälenkki ei edistä terveyttä juuri mitenkään.
Jo suhteellisen matalatehoinen liikunta auttaa pienentämään monien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Myös kävely ja pyöräily auttavat siis parantamaan veren rasvakoostumusta ja tukemaan painonhallintaa. Lisäksi kaikki liikunta on hyväksi myös mielialalle.
5) Vatsalihaksia pitää treenata ahkerasti koko raskauden ajan
Vahvat vatsa- ja selkälihakset ovat hyödyksi odottavalle äidille, sillä ne auttavat vakauttamaan ja tukemaan ryhtiä sekä ehkäistä selän ja lantion kipuja. Raskauden aikana vatsalihakset erkaantuvat mahan kasvaessa, joten esimerkiksi suoriin vatsalihaksiin kohdistuvat liikkeet ja rutistukset kannattaa jättää tulevaisuuteen. Sen sijaan lantionpohjan ja syvien vatsalihasten treeniin on hyvä panostaa.