Voiko tylsyys todella olla terveellistä?

Onko tylsää, kun on tylsää? Neurobiologian emeritusprofessorin mukaan se tekee hyvää.

Nainen, joka on ikävissään puristanut lyijykynän ylähuulen ja nenän väliin

HYVIÄ IDEOITA pulpahtelee, kun on tylsää.

© iStock

Kyllä, nykyisen hektisen elämänmenon keskellä tarvittaisiin todellakin aina silloin tällöin enemmän tylsyyttä. Näin sanoo Kööpenhaminan yliopiston neurobiologian emeritusprofessori.

Aivotutkimuksessa tunnetaan käsite ”default mode network”, ja se tarkoittaa aivotoiminnan ”oletustilaa”. Se aktivoituu, kun ihmisellä ei ole ympäristössään mitään, mikä vaatisi häntä keskittymään juuri nyt, vaan hän voi vajota aatoksiinsa ja antaa niiden velloa vapaasti. Oletustilassa ihmiset alkavat huomaamattaan pohtia menneitä ja tulevia asioita.

Päälle päin tylsät hetket ovatkin oikeasti oppimismahdollisuuksia, jolloin käydään läpi aiempia kokemuksia ja suunnitellaan, miten jatkossa voisi toimia paremmin. Oletustilaan vajoaminen on edellytys sille, että tulevaisuudessa voi tehdä järkevämpiä päätöksiä. Vapaasti vellovat ajatukset myös synnyttävät ihmisissä luovuutta ja uudenlaista ajattelua, jolloin saa helpommin hyviä uusia ideoita.

Gjedden mukaan onkin suuri riski, että ihmiset eivät nykypäivänä enää anna itsensä koskaan tylsistyä, kun kaikki luppohetket täytetään erilaisilla älypuhelimen tuottamilla ärsykkeillä. Älypuhelimen vaaroihin voidaankin nyt lisätä säteilyn, vilkkuvien valojen ja korviin käyvien äänien lisäksi se, että se estää meitä tylsistymästä.

Tylsisty tehokkaammin

Pane puhelin pois

Pane puhelin taskuun tai laukkuun tai jätä se toiseen huoneeseen. Kunhan se on fyysisesti ulottumattomissasi.

Poista viestisovellukset käytöstä, jotta sinuun saa yhteyden vain soittamalla.

Ota somelomaa

Parasta olisi pitää kokonaan taukoa sosiaalisesta mediasta esimerkiksi kuukauden ajan.

Jos se on liikaa, niin ota ilmoitukset pois käytöstä ja tarkista puhelin vain tiettyinä aikoina päivässä.

Uppoudu puuhasteluun

Oletustilaan vajoaminen ei vaadi sitä, että vain tuijottaisi seinää tai ikkunasta ulos, vaan silloin voi hyvin tehdä jotain kuin itsestään sujuvaa puuhaa, jolloin ajatukset saavat kulkea vapaasti.

Lähde: A. Gjedde, Kööpenhaminan yliopiston neurobiologian emeritusprofessori

Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUSsan numerossa 5/2022.

Newsletter background