5 väitettä kolesterolista
Onko kohonnut kolesteroli aina vaarallista? Entä uskaltaako kolesterolipitoisia ruokia syödä lainkaan? Käymme läpi viisi väittämää kolesterolista.
Onko kohonnut kolesteroli aina vaarallista? Entä uskaltaako kolesterolipitoisia ruokia syödä lainkaan? Käymme läpi viisi väittämää kolesterolista.
TARUA
Kolesteroli on välttämätön solukalvojen rakennusaine, jota tarvitaan myös hormonien, sappihappojen ja D-vitamiinin muodostamiseen. Elimistön maksassa muodostama kolesteroli erittyy sappirakkoon ja edelleen suolistoon, josta se imeytyy verenkiertoon. Myös ravinnosta saatu kolesteroli kulkeutuu ruuansulatuskanavassa ohutsuoleen ja sitä kautta vereen. Korkea kolesteroli ja verisuonten kalkkeutuminen liittyvät yhteen. Mutta yhteys on heikko ja kolesteroliplakin kertymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Elimistölle välttämätön kolesteroli ei ole täysin ansainnut sille annettua pahiksen roolia.
TARUA
Tutkimusten mukaan kolesteroliarvot saattavat nousta ensimmäisten viikkojen aikana siitä, kun ruokavalioon lisätään tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä elintarvikkeita. Arvot tasaantuvat kuitenkin itsestään ja joissakin tutkimuksissa arvot eivät kohonneet lainkaan. Toisaalta tutkimukset osoittavat myös, että hyvän kolesterolin määrä lisääntyy kun syö kovia rasvoja. Sen sijaan, jos nauttii runsaasti verensokeria nostavia hiilihydraatteja, käy päinvastoin. Korkea verensokeri kiihdyttää LDL-kolesterolin tuotantoa. Kannattaa rajoittaa liiallista hiilihydraattien saantia tai syödä niitä yhdessä rasvan tai proteiinien kanssa jolloin niiden imeytyminen elimistössä on hitaampaa kuin yksinään.
TOTTA JA TARUA
Ahtautuneissa verisuonissa voidaan havaita kolesterolikertymiä, mutta ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että kohonnut kolesteroli välttämättä lisäisi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Vastikään julkaistun lähes 70 000 henkeä tarkastelleen tutkimuksen johtopäätös oli, että 92 % yli 60-vuotiaista, joiden LDL-kolesteroliarvo oli koholla, elivät pidempään kuin ne, joilla arvo oli matala. Tärkeämpää kuin LDL-kolesterolin määrä onkin elimistön kokonaiskolesteroli ja verisuonet kunnossa pitävän hyvän HDL-kolesterolin määrästä. Kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5 mmol/l ja siitä yli 1 mmol/l hyvää HDL-kolesterolia.
LUE MYÖS: Näin saat kolesteroliarvosi kohdilleen
TOTTA JA TARUA
On helppo sanoa, että LDL on pahaa kolesterolia ja HDL hyvää kolesterolia. Mutta kolesteroli ei ole aivan niin yksinkertainen asia. HDL on aina hyvää kolesterolia, mutta LDL ei ole aina pelkästään pahasta. LDL on yksi kolesterolin muoto. Se on myös yhtä lailla elimistön oma, tarpeellinen aine siinä missä muukin kolesteroli. LDL-kolesterolista tulee vaarallista siinä vaiheessa, kun elimistö tuottaa pienikokoisia LDL-hiukkasia. Nämä pienet LDL-kolesterolihiukkaset voivat tunkeutua verisuonten seinämiin ja ahtauttaa niitä, mikä lisää verisuonitukosten syntymisen riskiä.
TARUA
Nykytietämyksen mukaan ravinnon kolesterolia ei pidetä vaarallisena eikä sen katsota nostavan kolesteroliarvoja. Tutkimukset osoittavat, että elimistö tuottaa itse 80 prosenttia kolesterolista ja vain 20 prosenttia tulee ruuasta.Jos lisäät paljon kolesterolia sisältävien ruoka-aineiden syöntiä, elimistö vastaa siihen vähentämällä omaa kolesterolin tuotantoaan ja päivastoin. Ei ole syytä karttaa kananmunia, katkarapuja tai muita kolesterolia sisältäviä ruoka-aineita. Yhdysvaltalainen Harvardin yliopiston professori Walter Willet neuvoi näin jo vuonna 2004 kirjassaan "Eat, drink and be healthy", ja jotkut yhdysvaltalaiset ravitsemusasiantuntijat kehottavat jopa syömään enemmän kolesterolia sisältävää ravintoa. ### 8 kolesterolipommia, joita ei tarvitse pelätä: