Jos sinun ei tarvitse laihtua, hyvä, jos niin on. Moni kuitenkin haluaisi, mutta ei ole onnistunut. Moni inhoaa vartaloaan, mutta syö silti – ja laihduttaa taas kohta. Kun kielteisen minäkuvan saa kuriin, voi myös alkaa syödä terveellisemmin. Ensin on kuitenkin opeteltava rakastamaan itseään.
TYKKÄÄ ITSESTÄSI – Ajattelemalla kehostasi myönteisesti herätät myös halun kohdella sitä niin hyvin kuin mahdollista.
Tiedätkö sen tunteen, kun nouset vastentahtoisesti vaa'alle ja huomaat, että taas on, hitsi vieköön, tullut pari kiloa lisää painoa? Jotkut onnistuvat silloin ryhdistäytymään ja noudattamaan reipasta treeniohjelmaa tai vähentämään energiansaantiaan niin, että pian kilot ovat poissa. Onnea vaan heille!
Mutta kaikille laihduttaminen ei ole niin yksinkertaista, vaan päinvastoin hyvinkin ongelmallista. Toisille siinä ei ole kyse vain kalorien laskemisesta tai treenin lisäämisestä. Jotkut ovat vuosikausia – kenties jopa koko elämänsä – hakanneet päätään loputtomien laihdutuskuurien seinään. Ehkä sinäkin olet yksi heistä? Ehkä olet huomannut, että toistuvat laihdutuskuurit tuntuvat vain saavan painon kohoamaan entisestään. Silloin on vaikea käsittää, miksi laihtuminen ei kerta kaikkiaan onnistu. Joka ainoa epäonnistunut dieetti myös kuluttaa itsetuntoa entistä ohuemmaksi. Tämä juttu on juuri näille laihduttajille.
”Painonhallinnassa on mielestäni kyse paljon muustakin kuin kalorien laskemisesta tai treenaamisesta. Siihen, että kierrettä on vaikea katkaista, on yleensä jokin psykologinen syy. On syy sille, miksi kamppailu on tuloksetonta”, sanoo Tina Egevang.
Hän on psykologi ja erikoistunut niihin monimutkaisiin tunteisiin, jotka estävät hänen asiakkaitaan pudottamasta painoaan. Hän erottelee toisistaan fysiologiset ja psykologiset syyt.
”Fysiologiset syyt tiedetään ja ne ovat hallussa. Liikaa kaloreita, liian monia aterioita, liian vähän liikuntaa, alhainen energiankulutus jne. Psyykkiset syyt ovat kuitenkin myös erittäin tärkeitä, ja moni ei ole halunnut tai kyennyt pohtimaan niitä”, Egevang sanoo.
Tavatessaan uuden asiakkaan ensimmäistä kertaa hän pyrkii selvittämään ylipainon syyn. Asiakkaat joutuvat vastaamaan useisiin kysymyksiin, jotka voivat auttaa heitä ymmärtämään ylipainoaan ja selvittämään, onko heillä jokin psyykkinen este laihtumiselle. Jos pääasiallisena syynä ovat fysiologiset seikat, psykologi lähettää heidät toisen ammattilaisen, esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin tai ravitsemusterapeutin puheille.
Niillä asiakkailla, jotka kokevat ahaa-elämyksen psyykkisten tekijöiden kohdalla, on usein tiettyjä yhteisiä piirteitä. He näkevät oman kehonsa kielteisessä valossa. He tunnistavat levottomuuden, joka johtaa syömiseen. He ovat usein huolehtivaisia, kilttejä ja hymyileviä toisille ihmisille, mutta eivät anna samaa lämpöä ja huolenpitoa itselleen, Egevang on huomannut.
”On hyvin tavallista kohdistaa kaikki rakkautensa ulospäin mutta unohtaa itsensä. Usein tällainen nainen alkaa pitää kehostaan huolta vasta tullessaan raskaaksi. Silloin hän alkaa syödä terveellisesti ja välttää tupakkaa ja alkoholia, koska se on toisen ihmisen hyväksi. Kun lapsi on syntynyt, hän palaa entisiin tapoihinsa.”
Energiaa tarvitaan
Ensimmäinen askel paranemisessa on selvittää, mistä saa energiaa. Voidakseen hyvin – sekä henkisesti että fyysisesti – on tärkeää voida latautua.
Psykologi suositteleekin miettimään mistä arki koostuu ja mitä tekee silloin, kun haluaa ladata itseensä energiaa. Vastausten löytämiseen voi tarvita hiukan aikaa, jos on pitkään sivuuttanut omat tarpeensa ja tyytynyt vähään. Oheinen harjoitus auttaa ”täyttämään tunne-elämän kannun ravinteilla”.
Harjoitus: Onko elämässäsi riittävästi onnelliseksi tekeviä asioita?
Kirjoita ylempään osaan asioita, joista saat energiaa ja jotka tekevät sinut onnelliseksi. Se voi olla kävelyretki, käsityöt, lukeminen jne. Alas kirjoitetaan asiat, jotka vievät energiaa, kuten vaikkapa huolet.
LAIHTUMINEN – Ennen laihduttamista kannattaa miettiä, mistä itse saat uutta virtaa ja mitkä asiat taas tuntuvat vievän voimia.
”Jos elämässä on enemmän energiaa kuluttavia kuin sitä antavia asioita, aivot vaativat 'sokeria ja rasvaa TÄNNE HETI'. Vaatimus on niin vahva, että sitä on vaikea hiljentää. Sillä tavoin mieli kertoo, että elämästä puuttuu jotain, joka tekisi onnelliseksi”, Egevang selittää.
Ylipainoiset syövät epäterveellisesti, koska herkut saavat heidät tuntemaan olonsa hetken aikaa paremmaksi. Huono omatunto kuitenkin iskee nopeasti. Ja se taas saattaa johtaa uuteen syömisreaktioon, ja sitten ollaankin jo syömiskierteessä.
Jos haluaa ymmärtää, miksi surullinen olo saa syömään herkkuja, sydäntäsärkevä ja hieman yksinkertaistettu vastaus on: koska ruoka täyttää tyhjiön, josta ilo puuttuu.
”Kun tulee se levoton olo, joka saa syömään, se haluaa kertoa sinulle jotain. Jos ei ole valmis kestämään ahdistuksen todellista aiheuttajaa, siihen vastaa syömällä. Se on vähän kuin käyttäisi tuttia. Siksi kutsun ruokaa eräänlaiseksi itsensä lääkitsemiseksi”, sanoo psykologi.
Sillä hetkellä kun syö, huomio siirtyy pois vaikeista tunteista. Syömisestä tulee siis lopulta vastaus esimerkiksi suruun, vihaan ja yksinäisyyteen ja muihin vastaaviin tunteisiin.
”Nämä ihmiset ovat asiantuntijoita omien tunteidensa ja kehon viestien kuulemisessa. He vain hiljentävät nuo tunteet ruualla. Minä pyrin auttamaan heitä ymmärtämään levottomuuden taustalla olevat tunteet sen sijaan, että ne hiljennettäisiin. Mistä ne oikein tulevat?”, Egevang kysyy.
Ikävien tunteiden kestäminen voi olla vaikeaa, jos on vuosikausia haudannut ne syvälle sisälleen tai lakaissut maton alle. Sitä enemmän niiden käsittelystä ja niistä vapautumisesta kuitenkin on apua. Joillekin riittää tunteiden tunnistaminen siihen, että he pääsevät eteenpäin. Toiset tarvitsevat ammattilaisen apua tilanteen ymmärtämiseen ja tunnekuormansa hyväksymiseen. Tärkeintä on, että ihminen pystyy paremmin painonhallintaan, kun siihen ei enää sekoitu itsensä laiminlyönnin, alemmuuden tai yksinäisyyden tunteita.
Hyvä psykologinen laihdutusterapia päättyy siihen, että asiakas pystyy muuttamaan käsitystä omasta kehostaan ja alkaa kuunnella sen viestejä.
”Hirveän moni halveksii kehoaan. Siitä on opittava pitämään huolta sen sijaan, että sen kokee viholliseksi. Muutoksen on lähdettävä sisältä. On opittava rakastamaan itseään”, Egevang sanoo.
Tavoitteena on antaa keholle hyvät oltavat, vähän samoin kuin pitäisi kehoaan lapsena, josta täytyy pitää huolta. Jos esimerkiksi alkaa tehdä mieli karkkia iltakymmeneltä, pitää kysyä itseltään, antaisiko lapsen syödä makeisia siihen aikaan.
Tiukan ruokavalion aloittaminen on vaikeaa, jos sen yhdistää rangaistukseen ja riistoon. Jos sillä sen sijaan lopettaa toistuvan ”et ole ansainnut mitään hyvää” -puheen itselleen, se voi toimia motivaationa.
”Keskity omaan hyvinvointiisi ja itsesi rakastamiseen, ja kysy itseltäsi: 'Miten saan lisää hyvinvointia arkeeni? Mikä minut ennen teki onnelliseksi?' Jos juokseminen ei ole sinun juttusi, lähde rennolle kävelylle”, Egevang kehottaa.
Jokainen pienikin toimi pitää nähdä rakennuspalikkana omaan hyvinvointiin. Kasvistankojen syöminen kermamunkin sijaan, kävelylenkki television ääressä löhöämisen sijaan, elokuvissa käynti roskaruoka-aterian sijaan – kaikki ovat hyviä askeleita kohti parempaa itsestä huolehtimista.
”Pienet askelet johtavat seuraaviin. Vielä jonain päivänä voitkin tunnistaa vartalosi olevan hieno väline, joka kuljettaa sinut paikasta A paikkaan B. Se on sinun uskollinen ystäväsi, jota pitää kohdella kaikella sillä huolenpidolla ja rakkaudella, jonka tärkeä ystävä ansaitsee”, Egevang sanoo lopuksi.
Asiantuntija: psykologi ja psykologisen painonhallinnan asiantuntija T. Egevang