Hyötyliikunta

Miksi juuri hyötyliikunta käyttää vararavintovarastoja?

Tämä voi kuulostaa yllättävältä, mutta monen kohdalla arjen hyötyliikunta on viikon tehokkainta rasvanpolttoa. Minuuttia kohti laskettuna kulutus ei pärjää lenkkeilylle, aerobicille eikä muille rankoille lajeille, mutta arkiliikunta vie voiton kotiin pitkällä kokonaiskestollaan.

Hyötyliikunnan energiankulutus kasvaa kokonaisuudessaan niin suureksi, että sillä on merkitystä päivän kalorisaldoon, kunhan hyötyliikunta on päivittäistä. Ylimääräistä iloa on siitäkin, että energiaa kuluu ilman ruokahalun yltymistä mahdottomiin mittoihin.

Arkista hyötyliikuntaakin täytyy suunnitella, jotta siitä olisi hyötyä vararavintovarastojen kulumiselle. Toivotut tulokset eivät synny itsestään, vaan vasta aktiivisesta arkiliikunnasta.

Arkiliikuntastrategia

• Opettele havitsemaan kaikki pienetkin mahdollisuudet liikkua työn ohessa. Arkiliikunta voi olla portaiden nousemista, työn tekemistä vaihteeksi seisaaltaan, roskien viemistä ulos, työtoverin toimipisteessä piipahtamista ja muita enemmän tai vähemmän spontaaneja puuhia. Ota tavoitteeksi, että liikut päivän mitaan vähintään kaksi kertaa tunnissa.

• Suunnittele päivä niin, että liikut työpäivän mittaan yhteensä vähintään puoli tuntia. Liikuntajaksot saavat mielellään jakaantua muutamaan eri kertaan. Hyötyliikunnaksi kelpaa esimerkiksi töihin pyöräileminen, muutaman pysäkinvälin käveleminen ennen bussiin nousemista tai pikainen kävelylenkki työpaikan lähistöllä, jos töihin mennään autolla. Arkiliikunnan kokonaishyöty lasketaan sadoissa kaloreissa, joten kehostaan saa kulutettua työviikon mittaan jopa 150 grammaa vararavintoa.

• Hyödynnä viikonlopun vapaa-aika. Käy viikonloppuisin pitkillä kävelylenkeillä tai tee fyysisesti raskaita kotitöitä sisällä tai pihalla.