Suomessa metsä on märkä syksyllä, keväällä, suojasäällä ja väliin kesälläkin. Näin pärjäät maastopyörän kanssa märässä metsässä.
MAASTOPYÖRÄILY METSÄSSÄ Tiedätkö, miten selvität metsän haasteet parhaiten maastopyörän selässä?
Metsänpohjan märät puunjuuret ja maastopyörä ovat hankala ja pahimmillaan vaarallinen yhdistelmä. Vino osuma puunjuureen voi saada eturenkaan lipeämään hallitsemattomasti sivulle. Tähtää siis eturengas aina kohtisuoraan juuriin ja nosta keulaa hiukan juuri ennen puunjuureen osumista. Takarenkaan viisto osuma ei ole niin vaarallinen, sillä sen liukumista on paljon helpompi hallita.
Voimakas polkaisu saattaa saada takarenkaan sutimaan, kun yrität kivuta rinnettä vauhdikkaasti ylös. Sutiminen hidastaa vauhtia, ja mäen nouseminen käy hankalaksi. Katso siis eteenpäin ja yritä ennakoida sopivaa reittiä. Kiihdytä vauhtia juuri ennen puunjuurta ja anna renkaiden pyörähtää sen yli.
Polkaise vauhtia voimakkaasti vasta, kun olet päässyt puunjuuren yli.
Siirrä paino pyörän takaosaan ja kohota eturengasta hiukan juuri ennen lätäkköön osumista. Siten saat pakotettua eturenkaan likimain liukumaan lätäkön yli ja pääset kevyesti läpi lätäköstä. Samalla estät eturengasta roiskauttamasta kaikkea mutaa jaloille, mutta vielä tärkeämpää on säästää ketjuja ja vaihteiston hammasrattaita, jotka kärsivät kurasta.
Takarengas osuu tällä tekniikalla lätäkköön koko painollaan, mutta se ei haittaa, sillä kura roiskuu valtaosin taaksepäin. Syvät lammikot kannattaa väistää kokonaan, sillä ketjujen kuraantuminen kuluttaa ne nopeasti.
Puista pudonneiden lehtien muodostama paksu lehtipeite voi olla petollisen liukas.
Märät lehdet ovat liukkaita renkaan alla, ja ne myös pitävät maan pitkään jäisenä sekä kätkeytyvät lumipeitteen alle. Hidasta siis vauhtia etukäteen, jos joudut tekemään vaikkapa jyrkän käännöksen lehtien peittämällä metsäpolulla.