6 hyvää neuvoa surevan tukemiseen

Tilanne: Aivot haluavat luonnostaan vältellä kuoleman ja menetysten käsittelyä, joten surusta puhumista voi vaistomaisesti haluta karttaa. Se on täysin normaalia.

Vaistomaisen vaikeiden asioiden pelon lisäksi taustalla piilee pelko siitä, miten toisen suru vaikuttaa itseen. Tilanne aiheuttaa tuskaa, koska se tuo tiedostamattakin mieleen ajatuksen ”entä jos siinä olisinkin minä".

Ratkaisu: Surusta puhuminen ei ole helppoa, mutta se on tärkeää. Keskustelu vahvistaa ystävyyttä, ja siitä voi olla ratkaisevasti apua, jotta ystäväsi pääsee eteenpäin elämässään.

Ei kannata ottaa paineita siitä, että pitäisi osata sanoa jotain tiettyä. Sinun tehtäväsi ei ole tehdä toisen oloa paremmaksi. Jo se, että olet paikalla, voi auttaa. Ole siis käytettävissä, kun olet siihen valmis.

Tilanne: Monet ovat kuulleet vinkin, että surevan kanssa ei pitäisi pelätä ottaa menetystä puheeksi.

Jos kiinnostusta ja huolenpitoa osoitetaan kuitenkin kovin innokkaasti tilanteesta piittaamatta ja hyvin henkilökohtaisia asioita kysellään esimerkiksi kesken kauppareissun, se voi surevasta tuntua suorastaan tukahduttavalta ja ahdistavalta.

Ratkaisu: Mieti, miten voit luoda rauhallisen, turvallisen tilan syvälliselle, luottamukselliselle keskustelulle.

Luontevinta on, jos olette kahden kesken, esimerkiksi kotioloissa tai vaikkapa kävelyllä luonnossa. Sen sijaan tilat, joissa on esimerkiksi paljon ihmisiä ja musiikkia, tai tilanteet, joissa on käytetty alkoholia, eivät ole keskustelulle otollisimpia.

Tilanne: Surun hetkellä aivojen on vaikea sovittaa yhteen tunteita ja faktoja. Mieli on jumittunut menneisyyteen, mutta todellisuus on toinen.

Sureva saattaa tällöin toistaa samoja asioita, puhua epäjohdonmukaisesti ja hypellä aikajärjestyksessä. Teorian mukaan tämä kertoo siitä, että aivot pyrkivät parhaillaan ymmärtämään uutta todellisuutta.

Ratkaisu: Älä takerru pieniin epäjohdonmukaisuuksiin – ne vain osoittavat, että läheisesi yrittää sopeutua uuteen tilanteeseensa.

Ei ole olennaista, mitä tosiasiallisesti on tapahtunut, sen sijaan olennaista on, että läheisesi käy keskeisiä kokemuksia läpi uudelleen ja uudelleen. Kuulija voi kokea, että keskustelu junnaa paikallaan, mutta surevalle tämä on askel eteenpäin.

Tilanne: Syvän surun aikana voi tuntua, että oma maailma on täysin raiteiltaan. Tämä voi tuottaa varsin dramaattisia ajatuksia, jotka voivat olla jyrkässä kontrastissa kuuntelijan todellisuuden kanssa. Kuulija voi tällöin kokea tarvetta korjata surevan näkemyksiä.

Ratkaisu: Jos sureva kokee ikävyyksien vain seuraavan toisiaan, hän saattaa ajatella olevansa jopa kirottu.

Jos hänelle puhutaan väkisin “järkeä“, keskustelu pysyy faktan tasolla, eikä suruun päästä käsiksi – se onnistuu vain, kun keskustelua käydään tunnetasolla. Voit sanoa: “En usko että olet, mutta yritän ymmärtää – kerro lisää.“ Anna surevalle tilaa jakaa kokemustaan.

Tilanne: Arkisissa keskusteluissa puheenvuoro soljuu luontevasti osapuolten välillä. Kun tehtävänä on kuitenkin rohkaista toista puhumaan mahdollisimman paljon, omaa kiinnostusta on osoitettava ja toiselle annettava tilaa tietoisesti.

Ratkaisu: Taka-alalle vetäytyminen ei tarkoita passiivisuutta – surevan täytyy voida kokea, että olet henkisesti läsnä. Voit pitää katsekontaktia yllä ja osoittaa keskittyväsi kuunteluun pienillä vahvistavilla huomautuksilla. Tämä on tärkeää, jotta sureva kokee, että olet aidosti kiinnostunut kuuntelemaan häntä.

Tilanne: Surevan kanssa keskustellessa tarkoituksena ei ole puhua vain surusta yleensä vaan rohkaista surevaa kertomaan, miten hän itse kokee surunsa.

Jos keskustelun fokus siirtyy toisen henkilön kokemuksiin, ajaudutaan samalla etäämmäs surevan omasta tilanteesta.

On hyvin tyypillistä, että surevaa halutaan rohkaista ja lohduttaa kertomalla omista kokemuksista, joissa surussa on jo päästy eteenpäin. Tämä saa kuitenkin surevan helposti kokemaan, että hän suree liian hitaasti tai jotenkin väärin.

Ratkaisu: Sulje suusi, jos huomaat siirtäväsi keskustelussa huomion itseesi ja omiin kokemuksiisi.

Tämä voi vaatia toki tietoista ponnistelua, sillä arkikeskusteluun kokemusten vaihto kuuluu luontevana osana. Surevan kanssa tehtäväsi on kuitenkin kuunnella aktiivisesti ja esittää keskustelua kuljettavia kysymyksiä.