Naks, kur ja röyh – elimistön koneisto jyllää ympäri vuorokauden, ja sen myös kuulee! Esittelemme elimistön ääntä tuottavat toiminnot ja kerromme, mistä äänet johtuvat. Kenties kehosi yrittää juuri kertoa sinullekin jotain.
YRITTÄÄKÖ ELIMISTÖSI KERTOA SINULLE JOTAIN? Opi ymmärtämään kehoa ja sen signaaleja.
Elimistön tuottamat äänet ovat täysin luonnollisia, vaikka niihin liittyy usein häpeää. Vielä keskiajalla kehosta kantautuvat äänitehosteet olivat hyväksytympiä, mutta 1800-luvulla merkittävään asemaan kasvanut porvaristo määritteli käytöstapojen nimissä myös kaiken ruumiintoimintoihin liittyvän julkituomisen etiketin rikkomiseksi.
Joissain kulttuureissa kuitenkin esimerkiksi ruokailijan röyhtäystä pidetään kohteliaisuutena kokille – kehon ääniin suhtautuminen onkin aikaan ja paikkaan sidonnaista.
Elimistö tuottaa kuitenkin jatkuvasti ääniä – yleensä ylä- tai alapäästä.
Jos haluat tietää lisää näistä äänistä, lue eteenpäin!
Vatsasta kantautuvat murinat ja kurinat johtuvat suolistossa matkaavasta ruoasta, nesteestä ja ilmasta, jotka pumppautuvat suolen mutkissa eteenpäin ruoansulatuksen myötä.
Nälän murina johtuu niin ikään tyhjässä suolessa liikkuvasta ilmasta.
Pierut ovat suolikaasua, jota muodostuu ruoansulatuksen sivutuotteena. Kaasua tuottavat etenkin huonosti imeytyvät hiilihydraatit, joita paksusuolen bakteerit käyttävät ravintonaan. Tyypillisiä kaasuhaittoja lisääviä ruokia ovat esimerkiksi kaalit, pavut ja kuivahedelmät.
Suusta voi päästä ääniä eri tilanteissa – ei ainoastaan hereillä vaan myös nukkuessa, jolloin erityisesti kuorsaus voi olla häiritsevää. Kuorsaatko itse tai tunnetko jonkun kuorsaajan? Tai ehkä nukut sellaisen vieressä!
Alta löydät lisää tietoa kehon äänistä!
Makea, ihmisestä toiseen tarttuva haukotus on kaikille tuttu, mutta tutkijoille monimutkainen ilmiö – haukotuksen syistä nimittäin ei ole yksiselitteistä ja yksimielistä näkemystä.
Erään teorian mukaan haukottelu on elimistön keino saada tarvittaessa lisää happea, esimerkiksi pinnallisesti hengitettäessä. Toisen teorian mukaan haukotuksen tarkoitus on jäähdyttää aivoja.
Haukotusta on myös pidetty evoluution jäänteenä,jonka avulla ihmiset ovat muinoin viestineet esimerkiksi väsymyksestä, kun omaa laumaa on vartioitu villieläinten hyökkäyksiltä.
Hikka on eräänlaista nopeaa sisäänhengitystä, jonka aikana pallea supistelee tahattomasti tavanomaista tiuhemmin. Kun äänihuulet samalla sulkeutuvat äkillisesti kurkunpäässä ja ilman virtaus pysähtyy, muodostuu hikalle tyypillinen hikääni.
Hikalle ei tiedetä varsinaista syytä, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan kyse on refleksistä, jonka tarkoitus on estää ruokaa juuttumasta ruokatorveen.
Haluatko vähentää hikottelua? Eräs keino on pureskella ruoka huolellisesti, jolloin ruokaa ei jää jumiin. Voit myös kokeilla mausteisen ruuan, limsojen ja alkoholin välttämistä. Jos hikka ehtii tulla, kokeile pidättää hengitystä, hengitä monta kertaa syvään tai syö jotain.
Kuorsauksen ääni johtuu suulaen ja nielun värähtelystä. Unen aikana nielun lihakset rentoutuvat, jolloin hengitysilman kulkureitti ahtautuu ja pehmeä suulaki alkaa värähdellä ilman virratessa ahtaammassa tilassa. Kuorsaus ei sinänsä ole vaarallista, mutta jos siihen liittyy hengityskatkoksia, kannattaa hakeutua lääkäriin ja selvittää, onko kyseessä uniapnea. Uniapnea aiheuttaa voimakasta väsymystä päivisin ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Kuorsauksen itsehoito:
Kuorsausta voi aiheuttaa muun muassa nenän kuivuus ja tukkoisuus, jolloin esimerkiksi nenää kosteuttavista tipoista voi olla apua.
Jos nenä on kunnossa, kokeile seuraavia konsteja:
Röyhtäys syntyy, kun vatsaan päässyt ilma pärähtää paineella takaisin ruokatorven sulkijalihaksen rentoutuessa. Ilmaa pääsee vatsaan aina syötäessä ja juotaessa – ja etenkin hotkittaessa, jolloin ilmaakin tulee nieltyä tavallista reippaammin. Myös purukumin pureskelu ja tupakointi voivat aiheuttaa ilman kertymistä, samoin hiilhapotetut juomat. Jos röyhtäilyyn liittyy närästystä, kyseessä voi olla refluksitaudin oire – tämä kannattaa varmistaa lääkärissä.
Röyhtäilyn torjunta: Röyhtäilyn tyypillisin syy on ilman nieleminen syötäessä ja juotaessa, joten ruokailuhetket kannattaa rauhoittaa ja koettaa malttaa syödä ruoka huolellisesti pureskellen.
Naksahtava ääni voi juontua paineen vaihtelusta nivelkapselin pussin sisällä luiden liikkuessa. Pussin sisältämän nesteen kaasut muodostavat kuplia, ja paineen vaihtelun aiheuttamasta puhkeamisesta kuuluu naksahtava ääni. Naksahtelua voi myös syntyä jänteiden liikkuessa epätasaisella nivelpinnalla
Aivastus syntyy reaktiona nenän limakalvojen ärsytykseen. Ärsykkeenä voi olla esimerkiksi pöly, siitepöly tai flunssaviruksen aiheuttaman liman eritys. Nenän limakalvon värekarvat alkavat väristä ja käynnistävät näin aivastuksen, jolla nenää häiritsevästä ja mahdollisesti haitallisesta tekijästä päästään tehokkaasti eroon.
Aivastus onkin yksi elimistön keino suojautua ulkoisia haittatekijöitä vastaan.
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 14/2021.