Meditointi edistää hyvinvointia
Unohda parrakkaat, pitkätukkaiset gurut ja mahdolliset ennakkoluulosi.
Meditointia kannattaa kokeilla. Meditointi eli mietiskely on nykyisin ankkuroitu tukevasti maan kamaralle. Sitä voi mainiosti harrastaa ilman minkäänlaista uskonnollista tai ylipäätään hengellistä pohjavirettä. Se ei edellytä edes perustietoja joogasta.
Tehokas pika-apu stressiin
Yhä useammat ihmiset käyttävät päivittäin 10 - 30 minuuttia hiljentymiseen - ollakseen itsensä kanssa, sulkeakseen
kaiken muun ulkopuolelle tai rentoutuakseen rauhoittaakseen mieltään ja parantaakseen keskittymiskykyään ja ylipäätään jaksaakseen paremmin vastata arjen vaatimuksiin.
Niin mediajulkkikset kuin yritysjohtajatkin pitävät meditointia tehokkaana tapana tyhjentää mielensä ja pyrkiä tietoisesti rauhoittumaan ja ottamaan käyttöön sisäisiä voimavarojaan.
Meditoijien määrä kasvaa kasvamistaan sitä mukaa kuin tietoisuus meditoinnin lyhyt- ja pitkäaikaisista suotuisista vaikutuksista leviää.
Nykytutkimuksen valossa näyttää siltä, että meditoinnissa vapautuu terveyttä edistäviä sisäisiä voimia, jotka
suorastaan pidentävät ikää. Joogassa ja buddhalaisuudessa näitä voimia on käytetty jo tuhansia vuosia, mutta käyttö ei onneksi
rajoitu pelkästään hartaudenharjoituksiin.
Länsimaissa vakuututtiin meditoinnin fyysisistä vaikutuksista viimeistään siinä vaiheessa, kun Tiibetin buddhalaisten johtaja Dalai Lama kutsui tutkijoita havainnoimaan munkkeja meditoinnin aikana. Mittaukset osoittivat kiistattomasti, että aivoissa tapahtuu meditaation aikana monenlaisia myönteisiä seikkoja, joita on muulla tavalla vaikea saada aikaan.
Aivoissa tapahtuu muutoksia
Meditointi on pohjimmiltaan systemaattinen tapa rentoutua ja rauhoittaa mieli, lievittää stressiä ja ahdistusta. Se antaa kokonaisvaltaisesti hyvän olon. Meditaation tarkoitus on kohentaa elämänlaatua. Monet kykenevät saavuttamaan meditaation kaltaisen tilan spontaanisti, usein tiedostamattaan esimerkiksi katsellessaan elävää tulta tai merta. Myös musiikilla tai kirjaan uppoutumisella voi olla meditatiivisia vaikutuksia.
Meditointi on tapa tuottaa tietoisesti näitä vaikutuksia. Kouliintunut meditoija saavuttaa tavoitteensa muutamassa minuutissa kiireen keskelläkin.
LUE MYÖS: Meditoinnin alkeet
Hyvää oloa vasemmasta otsalohkosta
Tutkijat ovat havainneet, että meditointi saa tietyt aivoalueet aktivoitumaan ja toisten toiminnan vähenemään.
Aivojen etulohkot, joita ihminen käyttää keskittyessään tehtäviin, kuuluvat meditoinnin aikana aktivoituviin alueisiin. Meditointi stimuloi etenkin vasenta otsalohkoa, jonka tehtäviin kuuluu ahdistuksen vähentäminen ja myönteisten ajatusten tuottaminen. Meditoinnilla aivot saadaan vaihtamaan pako- tai taisteluvalmiudesta rennompaan, myönteiseen olotilaan.
Päälaenlohkon toiminta vähenee meditoidessa. Tämä osa aivoista ylläpitää käsitystä ajasta ja paikasta. Meditaatiossa tilan ja sen rajoitusten taju alenee. Monet kokevat olevansa yhtä koko luomakunnan kanssa. Ilmiön vahvistavat sekä meditoivat munkit että aivotutkijat.
Lisäksi meditoinnissa saavutetaan ainutlaatuinen fysiologinen olotila, jossa tietyt aivojen alueet ovat erittäin valppaina
huolimatta siitä, että keho kaiken kaikkiaan on rentoutunut ja lepotilassa. Kyse ei siis ole tavallisesta lepäämisestä.
Aineenvaihdunta hidastuu 40 %
Meditoinnin aikana aineenvaihdunta ja hengitys hidastuvat ja hapen kulutus vähenee. Kokeneiden meditoijien aineenvaihdunnan
on mitattu hidastuneen jopa 40 prosenttia. Hengityksen tietoinen rauhottaminen nopeuttaa usein meditatiiviseen
tilaan pääsyä.
Myös ns. sympaattisen hermoston toiminta vähenee ja keho rentoutuu ja rauhoittuu. Aivolisäkkeen ja lisämunuaisten
tuottamien stressihormonien määrä laskee nopeasti. Sisäerityksessä tapahtuu muitakin muutoksia. Kaikkien muutosten
merkitystä ei ole vielä selvitetty.
Vastustuskyky tehostuu
Mieleen vahvasti vaikuttava meditointi kohentaa myös fyysistä terveydentilaa ja vastustuskykyä. Aivot, hormonijärjestelmä
ja immuunipuolustus toimivat yhteydessä toisiinsa. Meditointi vähentää stressiä, joka alentaa elimistön kykyä taistella infektioita vastaan. Tämän myötä elimistön vastustuskyky tehostuu ja sairastumisalttius vähenee.
Meditointi auttaa tuottamaan kehossa myös vasta-aineita, joita elimistö tarvitsee taistelussa bakteereja ja viruksia vastaan. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt rokotettiin influenssaa vastaan. Kävi ilmi, että meditointia harrastavien henkilöiden suoja tautia vastaan oli tavallista parempi, sillä heidän immuunijärjestelmänsä tuotti tavallista enemmän influenssaviruksen vasta-aineita. Mitä edistyneempi koehenkilö oli meditoinnissa, sitä runsaampaa oli vasta-aineiden tuotanto. Meditointia harrastavat henkilöt tunsivat voivansa hyvin eivätkä kärsineet stressistä. Meditoinnin vastustuskykyä kohentava vaikutus on todettu muissakin tutkimuksissa.
Haluatko vahvistaa vastustuskykyä ja pitää lentsut loitolla? Kokeile näitä kahdeksaa ruoka-ainetta.
Alentaa verenpainetta
Meditointia suositellaan myöskorkean verenpaineen hoitoon. Losangelesilaisen Cedars-Sinain Medical Centerissä on havaittu, että meditointi on erittäin nopea tapa alentaa verenpainetta. Koehenkilöinä oli ryhmä sydänpotilaita, jotka eivät koskaan ennen olleet harrastaneet meditointia.
16 viikon meditointikurssin jälkeen ryhmän jäsenten verenpaine oli alentunut huomattavasti. Verikokeissa kävi lisäksi ilmi, että heidän insuliiniaineenvaihduntansa oli kohentunut selvästi verrattuna meditointia harrastamattomaan kontrolliryhmään.
Sekä korkea verenpaine että insuliiniaineenvaihdunnan ongelmat saattavat pitkään jatkuessaan edistää verisuonten
kalkkeutumista ja verisuonitukoksia. Näyttää siltä, että vaarallista kehitystä voidaan jarruttaa meditoinnin avulla.
Amerikkalaisessa lääkärien Stroke-ammattilehdessä julkaistiin hiljattain artikkeli, jossa kerrottiin kuinka
transsendentaalista meditaatiota harrastavilla on tavallista pienempi riski sairastua aivoveritulpalle altistavaan kaulavaltimon kalkkeutumiseen.
Kaulavaltimon ultraäänitutkimuksissa havaittiin, että kuuden kuukauden ajan kaksi kertaa päivässä toistettu parinkymmenen minuutin meditointi ehkäisi valtimon seinämän kalkkeutumista ja siten sydän- ja aivoveritulpan riskiä.
Lievittää ahdistusta ja masennusta
Meditointia käytetään nykyisin myös kroonisen kivun hoitoon. Kiputila ahdistavat ja aiheuttaa levottomuutta, mikä puolestaan lisää kipua. Kivusta kärsivä on noidankehässä. Rentoutumista ja mielenrauhaa edistävä meditointi auttaa pysäyttämään kierteen.
Myös psykologit käyttävät meditointia esimerkiksi aggressiivisuuden vähentämiskeinona. Meditaation vaikutuksia käyttäytymiseen on kokeiltu Britanniassa Lancasterin vankilan vangeille. Meditoinnin aloittamisen jälkeen vangit tunsivat masennuksen, toivottomuuden ja avuttomuuden tunteiden vähenevän. Heidän käytöksensä muuttui vähemmän aggressiiviseksi. Myös tupakointi väheni.
Amerikkalaisessa vankitutkimuksessa havaittiin, että meditoinnin aloittaneista vangeista 56 prosenttia palasi vankilaan kahden vuoden kuluessa vapautumisestaan. Meditointia harjoittamattomien vankien paluuprosentti oli 75.
Meditoinnista on kaiken kaikkiaan monenlaista hyötyä. Perustekniikan opettelemiseen kannattaa uhrata hiukan aikaa. Silloin saa käyttöönsä aina kätevästi mukana kulkevan, kehon ja mielen terveyttä tukevan työkalun.