Aivojen hyväksi

Aivot tarvitsevat energiaa siinä missä muukin elimistö, ja itse asiassa aivot käyttävät jopa 20 prosenttia kaikesta tarvitsemastamme energiasta! Toisin kuin aiemmin uskottiin, aivot uudistuvat ja muuttuvat jatkuvasti, ja niiden toimintaa voi merkittävästi tehostaa oikealla, tasapainoisella ravitsemuksella sekä harjoittamalla sekä mieltä että kehoa.

Tutkimukset osoittavat, että ravinnolla voi tehostaa aivojen toimintaa, vaikuttaa mielialaansa ja myös vähentää neurologisten sairauksien riskiä. Seuraavat ravintoaineet ovat hyväksi aivojen toiminnalle.

Proteiini

Vähärasvaisen proteiinin nauttiminen samalla aterialla hiilihydraatien kanssa hidastaa hiilihydraattien imeytymistä ja auttaa näin pitämään verensokerin tasaisena, jolloin myös mieliala pysyy aisoissa aikä ajatus harhaile.

Hyviä lähteitä:
Vähärasvainen kala (esim. turska tai seiti), broileri, kalkkuna, rasvaton maito, vähärasvainen naudan- ja sianliha, raejuusto, vähärasvainen tai rasvaton jogurtti.

Rauta

Kuten muutkin kudokset, aivot tarvitsevat rautaa hapen kuljettamiseen veren punasoluissa. Hapetettu veri on olennainen edellytys aivojen tehokkaalle toiminnalle.

Hyviä lähteitä:

Maksa, liha ja pinaatti.

Karotenoidit

Karotenoidit, ovat keltaisia, oransseja ja punaisia kasvien väriaineita. Ne ovat voimakkaasti antioksidatiivisia ja suojaavat hermosoluja sekä verisuonistoa vapaiden happiradikaalien haittavaikutuksilta.

Hyviä lähteitä:

Mustikka (Mustikka on antosyaani-väriaineensa ansiosta kenties paras karotenoidilähde.), porkkana, parsakaali ja pinaatti.

B-ryhmän vitamiinit

B-ryhmän vitamiinit vaikuttavat toisiinsa ja toimivat yhdessä. B-vitamiineista erityisesti B-12, B-6, foolihappo, biotiini ja niasiini voivat tehostaa muistin toimintaa. Yhdysvaltalaisesssa Tufts University -yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vähäinen B-vitamiinien saanti voi vaikuttaa henkiseen suorituskykyyn. Muistihäriöitä voi ilmetä jo ennen kuin B-vitamiinivajaus on edes vakava.

Hyviä lähteitä:

Hiiva, maksa, kananmuna, liha, leipä ja vehnänalkiot.

Boori

Yhdysvaltalaisen J.G. Penlandin tutkimuksen mukaan vähäboorinen ruokavalio johti koehenkilöillä aivojen sähköisen toiminnan muutoksiin. Alhainen boorin määrä ravinnossa johti sekä eläimillä että ihmisillä lyhytkestoisen muistin ja tarkkaavaisuuden heikkenemiseen.

Hyviä lähteitä:
Hedelmät, pähkinät, parsakaali ja palkokasvit (esim. pavut ja herneet).

Omega-3 rasvahapot

Kasviöljyt ja kalaöljy sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka edistävät hermoimpulssien kulkua. Omega-rasvahapot ovat välttämättömiä aivojen kehittymiselle sikiökaudella. Kalaöljyn sisältämän DHA:n on osoitettu tehostavan ja nopeuttavan aivojen toimintaa, muistia ja oppimiskykyä myös aikuisiällä. Lihan ja maitotuotteiden tyydyttyneestä rasvasta poiketen kalaöljy edistää hermoimpulssien kulkua ja auttaa pitämään kolesterolien suhteen kunnossa.

Chicagolaisen Rush-Presbyterian/St. Luke's Medical Centerin tutkimustulosten mukaan runsaasti moni- ja yksityydyttämättömiä kasvi- ja kalaöljyperäisiä rasvahappoja sisältävä ruokavalio alentaa riskiä sairastua dementiaan. Sen sijaan tyydyttyneiden rasvojen nauttiminen jopa kaksinkertaistaa riskin sairastua Altzheimerin tautiin.

Hyviä lähteitä:

Kylmäpuristetut kasviöljyt, kuten oliiviöljy ja rypsiöljy, rasvaiset kalat, kuten lohi, kirjolohi, silakka ja muikku.

Sinkki

Sinkinpuutteen on esitetty johtavan keskushermosto-oireisiin, kuten heikentyneeseen ajattelukykyyn ja mielialahäiriöihin.
Hivenaineista aivot käyttävät erityisesti rautaa ja sinkkiä. Sinkki osallistuu aivojen hermosolujen väliseen kommunikaatioon.

Hyviä lähteitä:

Kala, äyriäiset, viljatuotteet (puuro ja leipä) sekä palkokasvit (pavut ja herneet).

LUE MYÖS: Miten sinkki vaikuttaa?