Unohdatko lääkärin vastaanotolla puolet niistä asioista, joita halusit kysyä? Sitä varten olen keränneet joukon vinkkejä, jotka auttavat tekemään lääkärikäynnistä tehokkaamman.
Valmistautuminen, luottamus ja kärsivällisyys voivat auttaa sinua saamaan lääkärin vastaanotosta enemmän irti.
Kun lääkärille vihdoin pääsee, saakin reseptin sijasta kuulla, että tilannetta pitää vielä seurata. Ja heti, kun vastaanottohuoneen ovi sulkeutuu, mieleen muistuvat kaikki ne asiat, mistä piti vielä kysyä. Asiantuntijalääkärimme kertoo, miten käynnistä saa eniten irti ja mitä siltä voi odottaa.
Lääkärissä käyntiin on hyvä valmistautua ennalta riippumatta siitä onko syynä flunssa, sukupuolitauti vai lasten täit. Etukäteen kannattaa kirjata ylös oireensa ja varsinkin se, milloin ne ovat alkaneet ja tuntuuko jokin pahentavan niitä, ja onko sinulla aikaisemmin ollut samanlaisia oireita. Oireiden tarkistaminen www.kaypahoito.fi-sivustosta voi auttaa lääkäriä pääsemään nopeammin jyvälle siitä, mistä vaivassa on kyse.
Vastaanotolle kannattaa tulla ajoissa – myöhässä saapunut potilas myöhästyttää seuraavienkin pääsyä lääkärille. Jos lääkäri on itse myöhässä, syitä voi olla monia, tyypillisimpänä se, että edellisen potilaan vaiva on vaatinut arvioitua pidempää selvittämistä tai vataanotolle on tullut hätätapaus.
Se, mikä on potilaalle tärkeää, on tärkeää myös lääkärille – mikään vaiva ja huoli ei siis ole liian vähäpätöinen tutkittavaksi! Lääkärin tehtävä on selvittää, mistä vaivassa on kyse, ja miten sitä aletaan hoitaa – oli kyseessä sitten vakava sairaus tai itsestään ohimenevä, harmiton tila.
Potilaan tulee voida luottaa lääkärin asiantuntemukseen ja arvioon ja siihen, että jos kyseessä todella on vakava sairaus, se myös saadaan selville. Potilaan ja lääkärin välinen luottamus onkin kaiken perusta, ja potilaan tulee voida uskaltaa ilmaista, jos hän on tyytymätön. Usein jo tällainen keskustelu itsessään puhdistaa ilmaa ja lisää luottamusta. Jos avoimuus ei auta, on täysin sopivaa vaihtaa lääkäriä.
Jos diagnoosi vaikuttaa tulevan kuin apteekin hyllyltä, se voi tarkoittaa sitä, että lääkäri tunnistaa potilaan kertomasta ja tutkimusten perusteella nopeasti, mikä ongelma oireet aiheuttaa. Tyypillisimmät käyntien syyt eivät useinkaan edellytä jatkotutkimuksia, joten nopea diagnoosi ei suinkaan tarkoita lääkärin parasta arvausta.
Lääkärille voi avautua kaikesta, mikä omassa terveydessä huolettaa – vastaanottoajan rajoissa. Koska kaikkea ei välttämättä ehditä yhdellä käynnillä käsitellä, kannattaa ensisijaisesti keskittyä käynnin tärkeimpään syyhyn, jotta lääkäri ehtii saada vaivasta mahdollisimman kattavan kuvan ja tehdä mahdollisimman monipuolisen tutkimuksen diagnoosin varmistamiseksi. Jos aikaa on vähän, vähemmän kiireelliset asiat voi jättää toiseen kertaan.
Aikaa varatessa kannattaa varmistaa, montako minuuttia käyntiin oikeasti on käytettävissä. Jos mielessä on paljonkin asioita, joita mielellään haluaisi käydä lääkärin kanssa läpi samalla kerralla, aikaa varatessa voi tiedustella mahdollisuutta esimerkiksi kahden peräkkäisen ajan varaamiseen.
Voi tuntua turhauttavalta kuulla, että omassa tilanteessa ei vielä ryhdytäkään toimenpiteisiin vaan tilannetta seurataan vielä jonkin aikaa. Aika on kuitenkin tärkeä tekijä: esimerkiksi jotkin iho-oireet, kivut tai huimaus voivat mennä ohi nopeastikin. Myös esimerkiksi virustaudeissa aika on yleensä ainoa varsinainen lääke.
Mikäli lääkärin kanssa keskusteluyhteys ja luottamus toimii, kannattaa mahdollisuuksien mukaan hakeutua jatkossakin saman lääkärin vastaanotolle. Lääkäriä ja terveysasemaa saa myös halutessaan vaihtaa myös julkisessa terveydenhuollossa, mutta tällöin valintaan on sitouduttava vuodeksi.
Kuten sanottua, vastaanotolla saa puhua kaikesta, mutta kiperimpiä kysymyksiä ei kannata huikata vasta ovelta lähtiessään. Lääkärin tehtävä on priorisoida käynnillä käsiteltävät asiat potilaan kertoman perusteella, joten kortit kannattaa lyödä pöytään heti aluksi – näin lääkäri voi kokonaiskuvan perusteella päättää, mihin käynnillä ensisijaisesti keskitytään.