Hyvän mielen kemiaa

Välittäjäaineet ja hormonit kuten dopamiini, serotoniini ja melatoniini liittyvät mielihyvään ja hyvänolon tunteeseen. Liikunta, vuorokausirytmi, päivänvalo ja hyvä uni edistävät näiden aineiden tuotantoa. Seuraavassa esitellään, mitä erilaisista iloa tuottavista aineista tähän mennessä tiedetään ja miten ne vaikuttavat.

Mielihyvää tuottavat aineet

Serotoniini
Aivorungon tuottama välittäjäaine. Oleellinen tekijä aivojen sisäisen viestintäjärjestelmän toiminnassa.

Vaikutuskohteet

Mieliala, vuorokausirytmi, uni ja seksihalut.

Dopamiini
Aivorungon tuottama välittäjäaine. Osallistuu keskushermoston viestien välittämiseen.

Vaikutuskohteet

Motoriikka, tarkkaavaisuus, oppimiskyky ja motivaatio.

Melatoniini
Käpyrauhasen tuottama hormoni. Toimii muun muassa valon ohjaamana.

Vaikutuskohteet

Vuorokausirytmi. Melatoniinia käytetään lääkkeenä unihäiriöiden hoitoon ja jetlagiin.

Noradrenaliini
Lisämunuaisissa syntyvä välittäjäaine. Stressihormoni, joka osallistuu "taistele tai pakene"-reaktioihin.

Vaikutuskohteet

Reaktiokyky, tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Noradrenaliinitasapainon horjuminen voi aikaansaada masennusta.

Adrenaliini
Välittäjäaine, jota syntyy lisämunuaisten ytimessä. Stressihormoni, joka osallistuu "taistele tai pakene"-reaktioihin.

LUE MYÖS: 10 merkkiä, jotka voivat kieliä masennuksesta

Vaikutuskohteet

Tehostaa verenkierron, aineenvaihdunnan ja keskushermoston toimintaa vaaratilanteissa. Korkea adrenaliinitaso lisää valppautta, mutta liian suuri määrä voi aiheuttaa masennusta.

Oksitosiini
Väliaivojen hypotalamuksessa muodostuva hormoni. Tuotanto on suurempaa naisilla kuin miehillä.

Vaikutuskohteet

Rakkaushormoni, jota erittyy orgasmin ja läheisen kanssakäymisen yhteydessä.Vaikuttaa verenpaineeseen, kipukynnykseen ja stressiin. Myönteisiä vaikutuksia synnytyksessä ja imetyksessä.

Endorfiini
Aivolisäkkeessä ja selkäytimessä syntyvä hormoni. Nimi on merkitsee sisäsyntyistä (endogeeni) morfiinia.

Vaikutuskohteet

Lievittää kipua ja antaa iloa ja energiaa. Erittyy rankassa liikunnassa, työnteossa, onnistuessa, rakastuessa, seksissä ja nauraessa.

Stressi ja endorfiinit

Kivikauden ihmiselle oli tarpeen, että endorfiinit pitivät naisen reippaana ja hyväntuulisena synnytyksen jälkeen, jotta tämä jaksoi suojella lasta säältä ja pedoilta. Nykyihmisen endorfiinit saattavat ajaa uupumukseen.

Endorfiinit voivat saada ihmisen unohtamaan elimistön antamat varoitukset esimerkiksi pitkään jatkuneessa stressaavassa työtilanteessa, jolloin tämä ei huomaa olevansa uupumuksen partaalla. Elimistö luulee, että kyse on vaarasta ja piiskaa siksi ihmistä jatkamaan toimintaansa. Jos uupumuksen yrittää vain sivuuttaa, voi seurata unihäiriöitä ja rentoutumisvaikeuksia. Pitkään jatkuessaan tila voi heikentää hermo­solujen kytkentöjä etuaivokuoren ja aivojen osien välillä, jolloin ihminen alkaa reagoida harkitsematta ja tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä.