Moni miettii, miksi silmiä kutittaa ja nenä vuotaa, vaikka siitepölykauden pitäisi olla käytännössä ohi. Oireiden syynä saattavat olla myös itiöt.
NENÄ VUOTAA ja silmät kutiavat, vaikka siitepölykauden pitäisi jo alkaa olla ohi. Ehkä oireet eivät johdukaan siitepölystä.
Tavallisesti siitepöyallergiaa aiheuttavat heinät, koivu ja pujo varsinkin keväällä ja kesällä, kun on kuivaa ja tuuli levittää siitepölyä.
Kun kausi on ohi, yleinen käsitys on, että siitepölyallergian oireet, kuten nenän vuotaminen, silmien kutina, aivastelu, yskä ja hengitysvaikeudet ovat nekin siltä vuodelta taakse jäänyttä elämää.
Ilmastonmuutoksen myötä siitepölyallergiakausi on pidentynyt, ja Keski-Euroopasta kulkeutuu pitkälle syksyyn tuoksukin siitepölyä Suomen etelä- ja keskiosiin. Tuoksukki on sukua pujolle, ja tuoksukkien siitepöly on voimakkaasti allergisoivaa. Erityisesti pujoallergikot voivat saada oireita erityisesti marunatuoksukin (Ambrosia artemisiifolia) siitepölystä.
Pujon ja tuoksukin jälkeen allergiaoireita aiheuttavia ovat ulkoilman itiöt. Itiöt kulkeutuvat tuulen mukana samoin kuin siitepöly, joten niiltä ei voi välttyä kaupungissakaan.
Tärkeimpiä ulkoilman allergeeneja ovat homesienten itiöt, varsinkin Cladosporium- ja Alternaria-homeiden itiöt, joita on ilmassa eniten elo-syyskuussa.
Allergisia oireita aiheuttavia itiöitä tuottavat myös itiöitä muodostavat sienet eli kantasienet, joihin kuuluvat useimmat ruokasienet. Esimerkiksi tatit ja rouskut voivat aiheuttaa hengitystieoireita.
Sienien ja homeiden itiöitä on ilmassa niin pitkään kuin lämpötila pysyy plussalla. Pakkasten tullessa itiöiden aiheuttamat allergiaoireetkin lakkaavat.
Turun yliopiston siitepölytiedotuksen norkko.fi-palvelussa kerrotaan, milloin ja missä Cladosporium- ja Alternaria-homeitiöitä on ilmassa runsaasti.
Homesieni-itiöitä ja sienten itiöitä on ilmassa runsaammin loppukesästä pitkälle syksyyn. Kosteus edistää sienten kasvua ja tuuli levittää itiöitä, eli märkä ja tuulinen syksy on sieni-itiöallergiselle pahin.
Allergisiin oireisiin kannattaa hakea apua joko ilman reseptiä saatavista käsikauppavalmisteista tai lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä. Puolikuntoisena ja oireilevana ei kannata olla, vaan oireet kannattaa hoitaa. Siedätyshoitoa itiöallergioihin ei ole.
Itiöoireita voi hoitaa itse hoitaa antihistamiinilla, silmätipoilla ja allergiseen nuhaan tarkoitetuilla nenäsuihkeilla. Jos oireita on toistuvasti vuosittain, eikä käsikauppalääkkeistä ole apua, kannattaa mennä lääkäriin.
ALLERGI – det er bra å gå turer hvis du lider av allergi. Jo mindre vegetasjon, desto bedre for allergikere.
Kun tuuli tulee mereltä tai laajalta järveltä, rannalla, jossa on vain vähän kasvillisuutta, on itiöille allergisen parempi kulkea kuin esimerkiksi syksyisessä metsässä.
Pudonneissa lehdissä ja oksissa viihtyvät kasvien pinnalla kasvavat ulkohomeet, joista yleisimpiä ovat Alternaria-homeet. Jos saat oireita homeitiöistä, jätä syksyn lehtien haravoiminen muille.
Jos kuulut siihen arviolta noin 2 % väestöstä, jotka saavat oireita kantasienten itiöistä, perkaa poimimasi sienet jo ulkona, niin et tuo itiöitä sisälle.
Käy pidemmän metsässä oleskelun jälkeen suihkussa, niin itiöt huuhtoutuvat iholta ja hiuksista, ja vaihda toiset vaatteet. Kokeile myös auttaisiko nenä- ja poskionteloiden huuhteleminen nenäkannulla ulkoa tultua.