Miksi lihon, kun olen stressaantunut?

Painoni nousee aina 2–4 kiloa, kun on kovasti kiireitä. Miksi stressi saa minut lihomaan niin paljon?

Stressiä on kahta eri muotoa: tilapäistä akuuttia ja pitkittynyttä kroonista. Akuutti stressi iskee hetkittäin, kun jokin yksittäinen tehtävä tai suoritus on erityisen vaativa. Elimistön sympaattinen hermojärjestelmä aktivoituu, jotta reaktiokyky paranisi ja käsillä olevasta haasteesta selvittäisiin.

Tällainen akuutti stressi menee pian ohi ja on yleensä hyödyllistä, sillä se virittää suorituskyvyn huippuunsa. Akuutti stressi ei vahingoita elimistöä, sillä hermosto palaa pian takaisin normaalitilaan.

Krooninen stressi on sitä vastoin erittäin haitallista elimistölle, sillä se kestää pitkään ja kuluttaa elimistön voimavaroja. Stressi voi kroonistua, kun esimerkiksi työn vaatimukset ylittävät jatkuvasti voimavarat, eikä stressitilaa pääse pakoon hetkeksikään. Kroonisen stressin oireisiin kuuluvat mainitsemasi painonnousu ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, jännittyneet lihakset, niskan jännitystilat, mielialan heilahtelut, ruuansulatusvaivat, kasvanut ruokahalu ja univaikeudet. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa myös oppimisvaikeuksiin sekä sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen.

Stressaantuneen ihmisen elimistö toimii kuin valmistautuessaan joko kamppailemaan tai pakenemaan oletettua vaaraa. Stressin alkuvaiheessa lisämunuaiset erittävät stressihormoneja eli adrenaliinia, noradrenaliinia, aldosteronia ja kortisolia.

Adrenaliini ja noradrenaliini kiihdyttävät sykettä ja kohottavat verenpainetta, jotta veri virtaisi nopeammin lihaksiin ja tärkeimpiin elimiin. Aldosteroni säätelee puolestaan veren ja solujen natriumin ja kaliumin määrää. Se selittää kilojen kertymisen, sillä kehoon kertyvä suola sitoo enemmän nestettä, joten paino nousee. Kortisoli lisää ruokahalua, ja varsinkin sokerin- ja rasvan mieliteot lisääntyvät, jlloin tulee helposti syötyä liikaa. Monet ihmiset myös nukkuvat stressaantuneena huonosti, mikä sekin kiihdyttää ruokahalua.