Psyykkiset syyt liikapainoon
Mitä etua on lihavuudesta? Ylensyömiseen on yleensä jokin syy. Kun tunnistaa, miksi syö liikaa, siitä voi myös päästä eroon. Kun syy poistuu, sen mukana häviää myös tarve ahmia.
Mitä etua on lihavuudesta? Ylensyömiseen on yleensä jokin syy. Kun tunnistaa, miksi syö liikaa, siitä voi myös päästä eroon. Kun syy poistuu, sen mukana häviää myös tarve ahmia.
Unohda hetkeksi saarnat liikunnasta ja keveästä ruokavaliosta. Mieti MIKSI kilot ovat kertyneet. Ylipaino liittyy usein tunteisiin ja kokemuksiin - ei pelkästään siihen, miten paljon syö tai miten vähän harrastaa liikuntaa.
Laihtuminen alkaa mielestä
Psykoterapiaa on käytetty menestyksekkäästi ylipainon hoitoon silloin, kun käyttäytymismallien muuttaminen ei onnistu siitä syystä, että ylipainon syyt ovat tunne-elämässä tai psyykessä.
Luultavasti jokainen tuntee ylipainoisia henkilöitä, jotka tuntevat terveellisen elämän periaatteet kuin omat taskunsa, mutta tuo teoriatieto ei vain tehoa.
Laihduttaminen ei aina motivoi tarpeeksi, vaikka kuinka tietäisi, että se auttaisi pitämään esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen tai verenpaineen kurissa.
Vaikka ylipainon ja sen aiheuttamat riskit ja haitat tunnistaa, havaitsee ja vieläpä tietää, miten kiloista pääsisi, syömistä ei ole helppo vähentää, niin kauan kuin se tyydyttää tarpeita, joita mikään muu ei poista.
Ylensyömisen perimmäisten syiden löytäminen on edellytys toimivalle painonhallinnalle. Sen avulla mieleen voidan raivata tilaa muutokselle.
Pelkkien kalorimäärien tarjoaminen ja ravitsemusneuvojen antaminen ei pureudu syihin, jotka ovat johtaneet lihomiseen.
Ammattiavulle on tilaus, sillä ylensyönti ja ylipaino voivat palvella monia psyykkisiä tarpeita.
Ruoka ja tunteet ovat kietoutuneet yhteen
Useimpien paino heilahtelee muutamalla kilolla, mutta pysyvän ylipainon juuret saattavat olla niin syvällä, ettei ongelmaa niin vain ratkaistakaan.
Psykoterapeutti Pernille Anduin, joka on itse kärsinyt 25 kg:n ylipainosta, sanoo:
Rasva ja sokeri antavat hyvän olon tunteen, rauhoittavat ja lohduttavat esimerkiksi läheisyyden korvikkeena.
Pernille ei ole enää ylipainoinen, sillä hän on selvittänyt ylensyömisensä syyt, eikä hän enää tarvitse ruokaa tunteittensa tyynnyttämiseen.
Valitsemme vartalomme itse
Pernille Anduin toimii myös ravitsemusneuvojana ja hyödyntää työssään kokemuksia, joita hänellä on omasta vartalostaan.
Hänen mukaansa ylipaino johtuu jostakin psyykkisestä tarpeesta, jonka tyydyttää vain syöminen. Elleivät syyt selviä ja tuon tarpeen tyydyttämiseen ei löytyy muita tapoja, pysyvä painonhallinta on tuomittu epäonnistumaan.
On siis tärkeää selvittää, miksi syö liikaa - suruun, turhautuneisuuteen vai onko ylipaino mahdollisesti tekosyy sille, että on vaikeaa löytää elämänkumppani, työpaikka tai ystäviä.
Kun syyt on tunnistanut, on myönnettävä, etteivät asiat syömisellä selviä. Ylipaino voi sen sijaan aiheuttaa uusia ongelmia.
Kannattaa siis miettiä, mitä syömisellä koettaa tyydyttää, turruttaa tai kätkeä, sen sijaan että vain jatkaa syömistä.
Minäkuva tarkasteluun
Psykoterapeutti Hanne Dreisigin lähtökohtana ylipainon hoidossa on sisäisen minäkuvan tarkasteleminen. Dreisig tekee Tanskalaisessa Assensin sairaalassa tutkimusta, jossa ylipainoiset henkilöt osallistuvat psykoterapiaan samanaikaisesti kun muuttavat ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan.
Hanne Dreisigin kokemukset viittaavat siihen, että ylipaino johtuu tavoista, joiden juuret ovat niin syvällä sisällämme, että ne ovat osa persoonallisuuttamme. Muuttaakseen tapojaan on myös muutettava ajatuksia itsestään - ja siinä voi auttaa esimerkiksi psykologi.
Koska tapojen muuttaminen vaatii sekä vaivannäköä että motivaatiota, on hyvä aloittaa terapia samalla kun alkaa muuttaa ruokailu- ja liikuntatapojaan, sanoo Hanne Dreisig.
Jos elämä on stressaavaa, ahdistavaa tai rasittavaa, on vaikea muuttaa totuttuja tapoja ja laihtua.
Painonhallinnan onnistuminen vaatii henkisiä voimavaroja. Pysyvä painonpudotus edellyttää sekä elämantapamuutosta että uusien ajattelumallien omaksumista.
Jokainen voi tahollaan pohtia, onko alituiseen jääkaapilla ramppaamiseen muitakin syitä kuin vain hyvä ruokahalu ja laiskuus.
Psykologin tai muun ammattiauttajan näkemys voisi kuitenkin olla monille suureksi avuksi etsiessä ylipainon syitä.
Ryhmä- tai yksilöterapiassa tai ravitsemusneuvojan kanssa voi esimerkiksi suunnitella strategioita, joiden avulla muutetaan ajatustapoja ja käyttäytymismalleja, jos esimerkiksi jokainen koettu vastoinkäyminen antaa pahan mielen ja kutsuu lohduttamaan itseään syömällä.
Ongelmat voi oppia ratkaisemaan sen sijaan, että vaipuu epätoivoon ja jatkaa syömistä.
Syöminen on selviytymisstrategia
Vaikka monet paino-ongelmista kärsivät ihmiset syövätkin lievittääkseen masennusta tai ahdistusta, heillä ei ole sen enempää henkilökohtaisia ongelmia kuin muilla ihmisillä.
Kaikilla on ongelmia, ja kaikilla on omat strategiansa niiden taklaamiseen - ja jotkut strategiat ovat toimivampia kuin toiset.
Osalle ylipainoisista syömisestä on tullut selviytymisstrategia, josta kuitenkin seuraa vain lisäpainoa. Noidankehä on päättymätön, ja siksi siitä olisikin syytä päästä ulos.
Jotta painonhallinta onnistuisi, siihen on panostettava kokonaisvaltaisesti. Elämänmuutos on niin suuri ja vaikuttava, ettei vastuuta voi lykätä muille - edes lääkäreille, ravitsemusneuvojille tai psykologeille.
Asiantuntijat voivat auttaa, neuvoa ja tukea, mutteivät voi taata onnistumista. Onnistuminen on loppujen lopuksi itsestä kiinni.
Pysyvä painonhallinta ei myöskään onnistu vain puolison tai asiantuntijan miellyttämiseksi. Hetkiellisesti se voi onnistuakin. Jollei elämänmuutokselle ole vankkaa psyykkistä perustaa, laihtuminen on lyhytaikaista.
Laihtua voi löytämällä muita keinoja ahdistavien asioiden käsittelemiseen - kun lihavuuteen ei ole enää tarvetta.