Vaalea vehnäleipä on voita varallisempi

Jos vähennät voin, sianlihan ja kuohukerman käyttöä sydänterveytesi vuoksi mutta suosit silti vaaleaa vehnäleipää, riisiä ja pastaa, teet sydämellesi hallaa. Pitkälle jalostettu vehnä voi olla eläinrasvoja pahempi uhka terveydelle, sanoo professori Willett.

Leipomon ikkunassa kellivät länsimaisen ravitsemuksen suurimmat pahantekijät: vaaleat leivät. Maailman siteeratuin ravitsemustutkija Walter Willett ja monet hänen kollegansa julistavat tyhjät hiilihydraatit pannaan.

Kun maailman eniten siteerattu ravitsemustutkija, Harvardin yliopiston professori Walter Willett ja Kööpenhaminan yliopiston professori Arne Astrup keskustelivat tyydytetyistä rasvoista, puhe kääntyi hiilihydraatteihin.

Professori Walter Willettin mukaan hiilihydraatit ovat nykyravitsemuksen epäterveellisyyden suurimmat syylliset.

Hänen näkemystään tukee Tanskassa Århusin yliopistosairaalassa tehty uraauurtava tuore tutkimus, joka osoittaa, että vaalean vehnäleivän käyttäminen lisää sydänveritulpan riskiä 33 prosentilla. Tutkimustulokset julkaistaan lähiaikoina American Journal of Clinical Nutritionissa.

Eri mieltä elintarvikeviraston kanssa

Walter Willettin näkemys ja sitä tukeva tanskalaistutkimus ovat eri mieltä kuin Pohjoismaiset suositukset, joiden mukaan tulisi välttää rasvaa ja syödä enemmän hiilihydraatteja. Eivätkä hiilihydraattisuosituksetkaan itse asiassa kehota syömään rapeakuorisia vehnäsämpylöitä, jasmiiniriisiä ja kuviopastaa vaan täysjyväviljaa. Suositusten mukaan päivittäin tulisi nauttia 75 grammaa täysjyvätuotteita.

Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että pitkälle jalostetun vehnän hiilihydraatit, kuten vaalea vehnäleipä, valkoinen riisi, vehnäpasta ja sokeri ovat epäterveellisiä. Ne ovat länsimaisen ruokavalion pahin puoli.

Kun harkitset ostoksilla, ottaisitko tavallista spagettia vai täysjyvää, et ole valitsemassa yhden tervellisen ja toisen vielä terveellisemmän vaihtoehdon välillä vaan valitset pikemminkin haluatko veritulpan vai suojata sydäntäsi.