Kuntoile stressaamatta

Kerromme, kuinka voit kuntoilla tehokkaasti ilman stressiä.

maanantai 8. marraskuuta 2010 teksti KUNTO PLUS

Kun vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkiin velvollisuuksiin ja stressi painaa päälle, mikään ei tee parempaa kuin reipas lenkki raittiissa ilmassa.

Jos olet jonkin verran stressaantunut, liikunta auttaa pääsemään eroon stressihormoneista, kovassa stressissä pätevät kuitenkin toiset säännöt. Jos kuntoilusta tulee yksi stressitekijä lisää, voi liian rankka kuntoilu aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Liikunta on yksi luonnon parhaista keinoista helpottaa stressiä ja palauttaa kehon ja mielen tasapaino. Kohtuullinen kuntoilu vähentää kortisoli-stressihormonin määrää, ja hyväkuntoinen myös kestää enemmän stressiä ennen kuin stressihormonit alkavat jyllätä.

Mutta joskus kuntoilu voi olla se viimeinen pisara, joka saa stressihormonit valloilleen. Jos jo valmiiksi täynnä olevaan viikkokalenteriin lisätään väkisin kuusi rankkaa treenituntia, voi kuntoilusta tulla yksi stressitekijä lisää, ja elimistö erittää entistä enemmän kortisolia.

Kortisoli on pieninä määrinä tarpeellinen elimistölle, sillä se auttaa reagoimaan nopeammin, suoriutumaan paremmin ja selviytymään arjen monista haasteista. Mutta kun kortisolia erittyy liikaa, se voi aiheuttaa vahinkoa sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Yhdysvalloissa kortisolia kutsutaan jopa "kuolemanhormoniksi", sillä elimistö ei kestä jatkuvasti suuria määriä kortisolia. Terveellä ihmisellä kortisolitaso vaihtelee päivän mittaan.
Se on korkeimmillaan aamuisin ja matalimmillaan iltaisin. Ihmisillä, jotka kärsivät pitkäaikaisesta stressistä, kortisolitasot ovat korkealla koko ajan. Se häiritsee elimistön tasapainoa ja voi johtaa vakaviin sairauksiin sekä muihin lievempiin terveysongelmiin", sanoo Peter Friberg, joka toimii professorina ja stressitutkijana Sahlgrenskan yliopistollisessa sairaalassa Göteborgissa.

Vakavimpia pitkäaikaisen stressin seurauksia on verenpaineen ja sykkeen jatkuva kohollaan olo. Se voi lisätä veritulppien ja sydänkohtauksen riskiä. Muita seurauksia voivat olla uni- ja keskittymisvaikeudet, masennus ja tulehdusherkkyys.

Lisäksi kortisoli muuttaa aineenvaihduntaa siten, että elimistöön kerääntyy rasvaa erityisesti vatsan seudulle. – Lihaksista tulee insuliiniresistenttejä eivätkä ne enää kykene polttamaan kaloreita. Kalorit asettuvat vatsan seutuville rasvana ja lihottavat. Juuri vyötärörasva on epäterveellisintä rasvaa ja keskivartalolihavuus voi helposti johtaa diabetekseen, sanoo Friberg.

Kortisoli sabotoi treeniä

Liiallinen kortisoli voi suorastaan "syödä" lihaksia ja siten myös treenituloksia, joiden eteen on saatettu raataa pitkään ja hartaasti.

Kohtuullinen liikunta, esimerkiksi puolen tunnin mittainen kävelylenkki, voi alentaa kortisolitasoa jopa pariksi vuorokaudeksi eteenpäin. Liiallinen kuntoilu voi sen sijaan heikentää lihasten kasvua, sillä kortisoli aiheuttaa lihaskudoksen insuliiniresistenssin, jolloin lihakset eivät voi kasvaa suuremmiksi. Pitkäaikainen stressitila saattaa suorastaan kutistaa lihaksia.

Usein on vaikea itse arvioida, milloin kuntoilu on liiallista ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Professori Peter Friberg on sitä mieltä, että kyse on aina ensisijaisesti siitä, millaiseksi itse kokee kuntoilunsa.

Liikunnasta ei saisi koskaan tulla ylimääräistä kuormittavaa tekijää jo muutenkin stressaavaan arkeen. Liikunnan pitäisi olla nautittavaa. Jos tuntuu siltä, että kuntoilusta puuttuu liikunnan ilo ja se on vain jotain, joka täytyy kestää, on liikunta parasta jättää väliin ainakin sillä kertaa, hän ehdottaa.

Ehkä sinua kiinnostaa...