Miksi on niin tärkeää, että verenpaine pysyy normaalina – ja mikä olisi kaikkein terveellisin verenpaine? Kuinka vaarallinen kohonnut verenpaine oikeastaan on? Voiko paineen laskemiseksi tehdä itse jotain? Onko matala verenpaine myös pahasta? Saat vastauksen näihin ja muihin tärkeisiin kysymyksiin normaalista, matalasta ja kohonneesta verenpaineesta täältä.
ONKO VERENPAINEESI NORMAALI? Koska kohonnut verenpaine ei aiheuta havaittavia oireita, verenpaine täytyy säännöllisesti, jotta voisi tietää, onko se normaali vai koholla.
*V**erenpainetautia kutsutaan hiljaiseksi tappajaksi.*
Vaikka se kuulostaa melko dramaattiselta, kohonnut verenpaine on silti syytä ottaa vakavasti. Tosiasia on, että jopa 2 miljoonalla aikuisella suomalaisella on kohonnut verenpaine – ja moni kärsii siitä tietämättään.
Kohonnut verenpaine tekee paljon tuhoa elimistössä: se vahingoittaa sydäntä ja verisuonia ja nostaa riskiä sairastua pitkään listaan eri tauteja, joista osa voi jopa koitua kuolemaksi.
Hyvä uutinen on, että jos havaitset verenpaineen kohoamisen ajoissa, vakavampien seuraamusten välttämiseen on suhteellisen helppoja keinoja.
Mutta kuinka kohonnut verenpaine todetaan? Mikä on normaali verenpaine ja milloin verenpaine on liian matala tai korkea? Kuinka kohonnut verenpaine vahingoittaa elimistöä, ja mitä voit tehdä, jos verenpaineesi on liian korkea?
Saat vastauksen kaikkiin kysymyksiisi verenpaineesta tästä artikkelista.
Verenpaine tarkoittaa painetta, jolla veri virtaa verisuonissa – samaan tapaan kuin vesi virtaa paineella puutarhaletkussa.
Verenpaineen mittayksikkö on mmHg (elohopeamillimetri). Verenpaine esitetään kahdella luvulla, jotka on erotettu kauttaviivalla. Ensimmäinen luku on aina suurempi. Verenpaineen mittaustulos voi näyttää esimerkiksi tältä: 125/85 mmHg.
Mitä luvut kertovat
Ensimmäinen numero tarkoittaa systolista verenpainetta eli yläpainetta. Se on korkein valtimoverisuonissasi mitattu paine, kun sydänlihas supistuu ja pumppaa verta elimistöön.
Toinen numero tarkoittaa diastolista verenpainetta eli alapainetta. Se on alin valtimoverisuonissasi mitattu paine, kun sydänlihas rentoutuu lyöntien välissä.
NORMAALI VERENPAINE Jos verenpaineesi on 120/80 mmHg tai niillä paikkeilla, se on normaali.
Mikä on normaali verenpaine?
Normaali ja terveellinen verenpaine on 120/80 mmHg:n paikkeilla. Jos sinulla on normaali verenpaine, se ei vahingoita verisuoniasi tai sydäntäsi, ja riskisi saada esimerkiksi veritulppa tai aivoverenvuoto eivät ole koholla.
Kun verenpaine on 120/80 ja 140/90 mmHg:n välillä, puhutaan lievästi kohonneesta verenpaineesta. Jos verenpaineesi on tätä luokkaa, sinun kannattaa seurata, ettei se kohoa entisestään ja mahdollisesti lisäksi harkita elämäntapojen muuttamista verenpaineystävällisemmiksi.
KOHONNUT VERENPAINE Jos verenpaineesi on yli 130/90, se on koholla.
Milloin verenpaine on kohonnut?
Raja sille, milloin verenpaine on niin korkealla, että se alkaa tehdä vahinkoa verenkierrossa, ei ole sataprosenttisen tarkka. Mutta mikäli verenpaine on yli 140/90 mmHg, puhutaan kohonneesta verenpaineesta tai lääketieteellisesti hypertensiosta.
Saatat myös törmätä termiin kotiverenpaine, joka tarkoittaa kotona kaikessa rauhassa mitattua verenpainetta. Silloin verenpaine on tyypillisesti matalampi kuin lääkärissä. Sen takia kotona mitatulle verenpaineelle kohonneen verenpaineen raja asetetaan usein matalammalle. Jos kotiverenpaineesi on yli 135/85 mmHg, verenpaineesi on koholla. Näin käytät verenpainemittaria kotona
Mitä korkeampi verenpaineesi on, sitä enemmän se vahingoittaa koko kehoasi. Katso kohonneen verenpaineen eri tasot alla olevasta verenpainetaulukosta.
Mikä on matala verenpaine?
Jos verenpaineesi on alle 100/60 mmHg, sinulla on matala verenpaine. Lähtökohtaisesti matala verenpaine ei ole vaaraksi. Päinvastoin – mitä matalampi, sen parempi.
Vaikka matala verenpaine ei itsessään ole vaarallista tai haitallista, voi verenpaine kuitenkin laskea niin matalaksi, että se aiheuttaa häiritseviä oireita, jotka voivat olla merkki muista hoitoa vaativista sairauksista.
Keho säätelee verenpainetta erilaisten hormonien ja yhdisteiden avulla, minkä lisäksi verenpaineeseen vaikuttavat jatkuvasti lukuisat eri tekijät. Verenpaine vaihtelee siksi ympäri vuorokauden.
Lyhyellä aikavälillä verenpaine voi nousta tai laskea riippuen siitä, onko kylmä vai lämmin, tarvitseeko käydä pissalla, onko tupakoinut, syönyt tai nauttinut alkoholia, onko stressaantunut tai hermostunut, seisooko vai istuuko, onko herelillä vai nukkuu, käveleekö, pyöräileekö tai jutteleeko puhelimessa.
Pidemmällä aikavälillä verenpaineeseen vaikuttavat ikä, geenit, ruokailu- ja liikuntatottumukset, paino, stressi ja elämäntavat.
Verenpaine määräytyy muun muassa seuraavien olosuhteiden perusteella:
Verisuonten seinämien paksuus ja kimmoisuus
– Mitä enemmän verisuonissa on tilaa, sitä helpommin veri kiertää. Mitä vähemmän tilaa, sitä korkeampi verenpaine.
Kimmoisat verisuonet ovat hyväksi verenpaineelle: kun verisuonet joustavat ja venyvät sydämen pumpatessa tavallista enemmän verta kerralla esimerkiksi liikunnan aikana, ne kuluvat vähemmän. Eikä sydämenkään tarvitse tehdä niin paljon töitä, kun sen voi pumpata saman määrän verta pienemmällä paineella kimmoisan verisuonen läpi.
Verisuonia ympäröi sileä lihaskudos, joka supistuessaan pienentää suonen läpimittaa ja siten nostaa verenpainetta. Valtimot voivat supistua esimerkiksi, kun on kylmissään, stressaantunut tai hermostunut tai polttaa tupakkaa.
Valtimoiden läpimittaa voi ahtauttaa myös esimerkiksi ateroskleroosi eli valtimon ahtautuminen, jossa valtimon sisäpinnalle kertyy vuosien mittaan materiaalia, joka heikentää veren kulkua suonessa. Samalla verenpaine nousee ja sydämen on tehtävä enemmän töitä puskeakseen verta suonen läpi.
Veren määrä ja sakeus (viskositeetti)
Jos esimerkiksi joutuu onnettomuuteen, jossa menettää paljon verta, verenpaine laskee. Myös sakean veren pumppaaminen verisuonten lävitse vaatii enemmän voimaa, ja verenpaine kohoaa.
Veren määrään vaikuttaa esimerkiksi se, paljonko syö suolaa. Syödyn ruuan sisältämät suolat vapautuvat vereen, joten jos syö liikaa suoloja, verestä tulee suolapitoisempaa kuin ympäröivästä kudoksesta. Keho tasaa tätä eroa imeyttämällä vereen lisää nestettä, jolloin veren suolapitoisuus laskee. Samalla veren määrä kasvaa, mikä nostaa verenpainetta.
Veren sakeuteen voi vaikuttaa muun muassa pitkäaikainen tupakointi, joka tekee verestä sakeampaa. Verta sakeuttavat myös veridoping ja erytropoietiini eli EPO, jotka lisäävät punasolujen määrää veressä ja parantavat hapen kuljetusta kehossa.
Voima, jolla sydän pumppaa verta elimistöön
Mitä voimakkaammin sydän lyö, sitä korkeampi verenpaine.
Sydämen tehtävä on pumpata juuri oikea määrä verta verenkierron kautta elimistöön, jotta soluilla olisi joka hetki riittävästi happea ja ravintoaineita käytettävissään. Levossa sydän pumppaa noin 5 litraa verta joka minuutti. Kovassa rasituksessa tuo määrä voi moninkertaistua, koska solut tarvitsevat silloin enemmän happea ja ravintoaineita. Sydän onnistuu tässä lyömällä useammin, mikä nostaa sykettä, ja voimakkaammin, mikä kasvattaa iskutilavuutta.
Vahva sydän, joka pystyy pumppaamaan suuria määriä verta elimistöön silloin, kun sitä tarvitaan, on hyvä asia. Mutta jos sydän joutuu jatkuvasti kamppailemaan saadakseen pumpattua riittävästi verta ympäri kehoa ahtautuneiden tai kankeiden verisuonten vuoksi, se ei tiedä hyvää.
Kuvittele, että verisuonet ovat kuin vesireittejä, ja veri on vettä, joka virtaa jatkuvasti reittejä pitkin. Mitä suuremmalla voimalla vesi virtaa, sitä enemmän maa-ainesta se tempaa uomasta mukaansa.
Sama tapahtuu verisuonissasi. Veri virtaa suonissa kaiken aikaa ja kuluttaa hiljalleen niiden sisäpintaa. Jos verenpaine on jatkuvasti koholla, se kuluttaa verisuonia niin, että ne alkavat vahingoittua. Silloin verisuonten sisäseinämiin tulee pieniä vaurioita, joiden kohdalle voi alkaa muodostua haavoja tai epätasaisuuksia, joihin rasva ja muu kuona voivat tarttua ja kertyä.
Haavat muodostavat arpikudosta, joka voi irrotessaan aiheuttaa veritulpan, ja rasvakertymät voivat vuorostaan aiheuttaa verisuonten ahtaumista. Ahtaumat nostavat verenpainetta, ja verisuonet voivat tukkeutua niin pahoin, ettei elimiin ja muihin kudoksiin enää kulkeudu riittävästi happea.
Sydän tekee ylitöitä, kun verenpaine on koholla. Sen täytyy pumpata entistä kovemmin, jotta veri virtaisi suoniston läpi, mikä voi ajan myötä johtaa sydämen laajentumaan tai vajaatoimintaan.
Jo vuoden kuluessa hoitamaton kohonnut verenpaine voi aiheuttaa ensimmäisiä vaurioita verisuonten seinämiin. Vuosien kuluessa riski saada veritulppa tai aivoverenvuoto kasvaa.
Jos ongelman hoito aloitetaan nopeasti, vauriot voivat vielä hävitä. Mutta jos jatkaa entiseen malliin 3–5 vuotta, verenkierrolle koituu pysyvää vahinkoa.
Alla on esitetty hoitamattoman kohonneen verenpaineen tyypillisiä seurauksia.
Yksi kohonneen verenpaineen haasteista on, että se aiheuttaa hyvin harvoin havaittavia oireita. Silloinkin, kun veri virtaa suonissa aivan liian korkealla paineella ja vaurioittaa verisuonia ja rasittaa sydäntä, sitä ei huomaa mitenkään. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että mittaat verenpaineesi säännöllisesti – etenkin jos olet täyttänyt 50, suvussasi on ollut kohonnutta verenpainetta tai sinua koskevat jotkin muut kohonneen verenpaineen riskitekijät.
Joissain tapauksissa huomattavasi kohonnut verenpaine voi aiheuttaa oireita. Oireita voivat olla:
nenäverenvuoto
huimaus
päänsärky tai väsymys
aistihäiriöt
sekavuus
sydämentykytys
hengenahdistus
Nämä oireet voivat johtua monesta muustakin asiasta. Mutta jos sinulla on niistä useita, on parasta, että tarkistat verenpaineesi kaiken varalta.
Noin kahdella miljoonalla aikuisella suomalaisella on kohonnut verenpaine.
Moni kärsii kohonneesta verenpaineesta tietämättään. Siihen on syynä se, ettei kohonnut verenpaine yksin aiheuta havaittavia oireita, minkä vuoksi moni saa diagnoosin vasta alkaessaan kärsiä kohonneen verenpaineen seuraamuksista tai mitattuaan sattumalta verenpaineensa.
Noin kolmasosa kohonneen verenpaineen diagnoosin saaneista onnistuu laskemaan verenpainettaan.
Heikko tulos ei johdu hoitokeinojen puutteesta. Valitettavasti syynä usein on, että tarvittavat, verenpainetta alentavat elämäntapamuutokset jäävät usein tekemättä (lue lisää täältä) tai oikeasta lääkityksestä tai annostuksesta ei huolehdita. Lisäksi kun kohonnutta verenpainetta ei huomaa arjessaan, on helppo unohtaa, että kärsii hengenvaarallisesta ja hoitoa vaativasta sairaudesta.
KUVAAJA: Kohonneen verenpaineen yleisyys Suomessa
Prosentteina verenpaineen tasoittain ja sukupuolittain vuosina 2007 ja 2012
Ikä on kohonneen verenpaineen tärkein riskitekijä. Nuorena verenpaine on koholla vain ani harvalla, vanhana se on jo hyvin yleistä.
Sukupuolella on myös merkitystä. Systolisen verenpaineen keskiarvo nousee sekä miehillä että naisilla iän myötä. Diastolinen verenpaine kohoaa molemmilla sukupuolilla noin 55 vuoden ikään saakka.
Finriski-tutkimuksessa 2012 25−34-vuotiaiden ikäryhmässä keskiarvo oli miehillä 127,1 mmHg ja naisilla 117,2 mmHg.a 55−64-vuotiaiden ikäryhmässä miehillä verenpaine ole keskimäärin 140,8 mmHg ja naisilla 137,1 mmHg. Diastolinen verenpaine oli miehillä 25−34-vuotiaana keskimäärin 78,4 mmHg, 45−54-vuotiaiden ikäryhmässä 87,3 mmHg ja 55−64-vuotiaiden ikäryhmässä 86,1 mmHg. Naisilla vastaavat diastolisen verenpaineen arvot olivat 71,7 mmHg, 81,9 mmHg ja 82,1 mmHg.
Myös perinnölliset tekijät ja elintavat vaikuttavat kohonneen verenpaineen riskiin. Seuraavassa esitellään kohonneen verenpaineen riskiä lisääviä tekijöitä.
11 tekijää, jotka lisäävät kohonneen verenpaineen riskiä
Lue seuraava lista. Jos yksi tai useampi seuraavista riskitekijöistä pitää paikkansa kohdallasi, kannattaa tarkistaa verenpaineensa, varsinkin, jos et tiedä verenpainettasi tai se on mitattu aikoja sitten. Mitä useammat seuraavista riskitekijöistä pitävät paikkansa kohdallasi, sitä tärkeämpää on tarkistaa verenpaineesi. Yli 50-vuotiaan on syytä seurata verenpainettaan joka tapauksessa.
Lähisukulaisillani (vanhemmilla tai sisaruksilla) on esiintynyt kohonnutta verenpainetta.
Käytän alkoholia keskimäärin yli yhden ravintola-annoksen verran päivässä.
Liikun päivittäin alle puoli tuntia.
Syön paljon suolaa – lisään suolaa tai soijakastiketta annoksiini, pidän suoleisista snackseista, syön usein pikaruokaa, syön kaupan leipää, eineksiä, lihaleikkeleitä tai juustoa.
Syö lakritsia tai salmiakkia lähes joka päivä.
Syön alle puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia päivässä.
Syön alle 75 grammaa täysjyvää päivässä (vastaa esim. 2 desiä kaurahiutaleita + 1 viipaletta täysjyväruisleipää)
Verenpaine nousee yleensä iän myötä, koska ikääntyminen kuluttaa elimistöä ja heikentää sen toimintaa. Verisuonten seinämien kimmoisuus vähenee, sydänlihaksen voima vähenee, munuaiset selviävät suolakuormituksesta aikaisempaa heikommin ja lisäksi fyysinen aktiivisuus vähenee yleensä iän myötä.
Paljonko verenpaine kohoaa elinaikana?
Systolinen verenpaine (yläpaine) nousee tasaisesti nuoruusiän noin 110–115 mmHg:stä vanhemmiten 145–150 mmHg:iin. Diastolinen verenpaine (alapaine) on noin 70 mmHg sekä nuorena että vanhana ja korkeimmillaan noin 80 mmHg:ssä viisissäkymmenissä. Ks. kuvaaja alempana.
KUVAAJA: Verenpaineen kehitys iän myötä
Systolinen verenpaine (yläpaine) ja diastolinen verenpaine (alapaine) Miehet (sininen) ja naiset (punainen)
SYSTOLINEN JA DIASTOLINEN VERENPAINE JA IKÄ Systolinen verenpaine (yläpaine) kohoaa koko eliniän ajan vähitellen. Miehillä on enimmän aikaa korkeampi verenpaine kuin naisilla, mutta yli 80-vuotiaana naisilla on miehiä useammin korkeampi verenpaine.Lähde***:** The New England Journal of Medicine*
Haittaa. Vaikka onkin luonnollista ja normaalia, että vanhana verenpaine kohoaa, kohonnut verepaine on vanhana aivan yhtä vaarallinen kuin nuorenakin. Ikääntyessäkin on syytä pyrkiä pitämään verenpaine niin lähellä 120/80 mmHg:ta kuin mahdollista.
Kyllä. Verenpainettaan voi seurata itse. Kotikäyttöön tarkoitetut verenpainemittarit ovat niin tarkkoja ja helppokäyhttöisiä, että verenpainettaan voi hyvin tarkkailla itse. Verenpaineen mittaaminen itse kannattaa monista syistä.
Verenpaineensa voi mitata milloin haluaa ja niin usein kuin haluaa varaamatta aikaa terveydenhuoltoon.
Verenpainettaan voi seurata pitkällä aikavälillä, jolloin tulokset ovat luotettavampia.
Samalla mittarilla voi mitata myös läheisten verenpainetta.
Kun mittaa verenpaineensa itse, välttää valkotakkiverenpaineen eli sen, että verenpaine nousee, koska jännittää terveydenhjuoltohenkilökuntaa. Monen verenpaine nimittäin kohoaa lääkärissä tai terveydenhoitajan vastaanotolla, jolloin tulokset eivät ole luotettavia.
Jos verenpaineesi on omalla mittarilla mitattuna jatkuvasti koholla, on ehdottomasti mentävä lääkäriin. Lääkäri vahvistaa verenpaineen tason ja määrää hoidon.
Verenpainettaan voi laskea omilla valinnoillaan, ja se on olennaisen tärkeää myös verenpainelääkitystä käyttäville. Tutkimusten mukaan terveellinen elämäntapa, johon kuuluu liikuntaa, terveellistä ruokaa, ei tupakointia ja vain vähän alkoholia, voi pitää verenpainearvot kurissa.
Seuraavassa esittelemme keinoja laskea verenpainetta. Kaikista neuvoista kerrotaan, miten paljon se vaikuttaa verenpaineeseen elohopeamillimetreinä (mmHg). Neuvojen noudattamisella voi saada hyötyä vain tiettyyn rajaan saakka – jos esimerkiksi liikut säännöllisesti päivittäin, et saa enempää hyötyä lisäämällä liikentaa entisestään.
Niillä, joilla kohonnut verenpaine on perimässä, lääkitys voi olla paras tapa pitää verenpaineensa terveellisellä tasolla ja olla joka tapauksessa tarpeen. Jos huomaa verenpaineensa kohonneen, on syytä mennä lääkäriin ja noudattaa saamiaan ohjeita.
PIENENNÄ RASVAVARASTOJA Verenpaine laskee laihtuessa 1 mmHg/kg
1. Pienennä rasvavarastoja
Paljonko muutos voi alentaa verenpainetta: Jokainen laihduttu kilo alentaa verenpainetta 1 mmHg:n. 5–10 ylipainokilon laihtuminen vaikuttaa merkittävästi verenpaineeseen.
Miksi ylipaino vaikuttaa verenpaineeseen: Rasvavarastot ovat elävää kudosta, joka osallistuu välittäjäaineiden ja hormonien tuotantoon. Ylipaino heikentää elimistön herkkyyttä insuliinille, mikä johtaa verenpaineen nousuun. Lisäksi kehon rasvavarastot edistävät verenpainetta nostavan noradrenaliinin eritystä.
Näin voit laskea verenpainettasi: Jotta verenpaine alenisi, on tärkeää, että kehosta poistuu erityisesti rasvavarastoja, ja se sujuu parhaiten lisäämällä elimistön energiankulutusta. Tämä onnistuu liikkumalla aikaisempaa enemmän ja rajoittamalla energiansaantia syömällä vähemmän. Syömisen vähentämisen ja liikunnan lisäämisen yhdistelmä on ylipäätään kaikkein tehokkain ja terveellisin tapa laihtua.
SÄÄDÄ SYÖMISIÄSI, NIIN VERENPAINE LASKEE Ravitsemuksen säätäminen verenpaineelle ystävälliseksi alentaa verenpainetta jopa 8–14 mmHg
2. Alenna verenpainettasi terveellisellä ravitsemuksella (ja vähentämällä suolaa ja salmiakkia)
Paljonko muutos voi alentaa verenpainetta: Ravitsemuksen säätäminen verenpaineelle ystävälliseksi alentaa verenpainetta jopa 8–14 mmHg.
Miksi ravinto vaikuttaa verenpaineeseen: Ruokasuolan sisältämän natriumin määrän vähentäminen ja kaliumin saannin lisääminen on keskeistä. Suola nostaa verenpainetta, koska se sitoo nestettä. Kalium puolestaan laskee verenpainetta, koska se laajentaa verisuonia. Ravintokuidun saannin varmistaminen auttaa veren rasvapitoisuuden ja insuliinin säätelyssä ja vaikuttaa sitä kautta suotuisasti verenpaineeseen.
Suola: Useimmat syövät liikaa suolaa. Jos kuulut suolan suurkuluttajiin, verenpaineesi kiittää, jos vähennät suolan saantia. Einesten, leikkeleiden ja teollisen leivän korvaaminen vähemmän suolaisilla ja runsaasti kaliumia ja kuitua sisältävillä kasviksilla, palkokasveilla ja täysjyvällä on hyväksi verenpaineelle. **LUE MYÖS: Useimmat syövät liikaa suolaa[](https://iform.dk/sund-mad/kostraad/salt)**
Kalium: Kaliumin saannin lisääminen on keskeistä. Suola nostaa verenpainetta, koska se sitoo nestettä. Kalium puolestaan laskee verenpainetta, koska se laajentaa verisuonia.
Lakritsi: Huonoja uutisia lakritsin suurkuluttajille. Lakritsilla ON tutkitusti verenpainetta nostava vaikutus. Muun muassa Göteborgilaisen Sahlgrenska Universitetssjukhusetin tutkimuksen mukaan jo puoli pussia (50 g) lakua sai kahdessa viikossa koehenkilöiden verenpaineen nousemaan 3 mmHg, 2 päivittäisellä pussillisella lakritsia (200 g), verenpaine nousi keskimäärin peräti 14 mmHg. Lakritsin sisältämä glykyrritsiinihappoestää stressihormoni kortisolin hajoamista elimistössä, mikä vaikuttaa suolatasapainoon, jolloin verenpaine kohoaa.
Kuitu: Ravintokuidun saannin varmistaminen auttaa veren rasvapitoisuuden ja insuliinin säätelyssä ja vaikuttaa sitä kautta suotuisasti verenpaineeseen.
Näin voit laskea verenpainettasi: Useimat syövät liikaa suolaa. Jos olet innokas lisäämään suolaa, saat alennetua verenpainettasi jättämällä suolan lisäämättä. Myös pikaruuan, einesten, kaupan leivän, juuston ja yllättävää kyllä myös aamiaismurojen sekä lakun ja salmiakin syömisen rajoittaminen auttaa vähentämään suolan saantia ja alentamaan verenpainetta.
Einesten, leikkeleiden ja teollisen leivän korvaaminen vähemmän suolaisilla ja runsaasti kaliumia ja kuitua sisältävillä kasviksilla, palkokasveilla ja täysjyvällä on hyväksi verenpaineelle.
Paljonko muutos voi alentaa verenpainetta: Tupakoinnin lopettaminen laskee verenpainetta jo yhdessä viikossa 3–4 mmHg, ja parissa kuukaudessa verenpaine laskee kaikkiaan noin 7 mmHg.
Miksi tupakointi vaikuttaa verenpaineeseen: Nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä ja supistaa verisuonia, mikä nostaa verenpainetta. Verenpaine nousee lähes saman tien, kun vetää ensimmäiset savut tai laittaa nuuskamällin huulen alle. Säännöllisesti tupakoivalla tai nuuskaavalla verenpaine on jatkuvasti koholla.
Näin voit laskea verenpainettasi: Tupakoinnin lopettaminen laskee verenpainetta jo yhdessä viikossa ja parissa kuukaudessa tupakoinnin verenpainevaikutukset ovat poistuneet kokonaan!**
PUOLEN TUNNIN LIIKUNTA PÄIVÄSSÄ LASKEE VERENPAINETTA 5-7 MMHG. Jo puolen tunnin reipas kävely tai työmatkapyöräily päivittäin riittää.
4. Alenna verenpainettasi liikunnalla
Paljonko muutos voi alentaa verenpainetta: Päivittäisen liikunnan lisääminen voi pitkällä aikavälillä alentaa verenpainetta jopa 5–7 mmHg.
Miksi liikunta vaikuttaa verenpaineeseen: Kestävyysliikunta laskee verenpainetta välittömästi liikunnan jälkeen, ja säännöllinen kestävyystai lihaskuntoharjoittelu lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, jolloin veren virtaus lihaksistoon lisääntyy, ja valtimoiden sisäseinämien solujen erittämä typpioksidi laajentaa verisuonia ja tehostaa verisuoniston painetta säätelevien painereseptorisolujen toimintaa.
Näin voit laskea verenpainettasi: Verenpaineen alentamiseen suositellaan kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa, jossa hengästyy hiukan ja tulee lämmin. Jo puolen tunnin reipas kävely tai työmatkapyöräily päivittäin riittää. Verenpaineen alentamiseksi ei ole tarpeen treenata sen enempää eikä sen pidempään. Verenpaineen kannalta on olennaista, että liikunta on päivittäistä.
ALENNA VERENPAINETTASI VÄHENTÄMÄLLÄ ALKOHOLIN KULUTUSTA Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen yhteen annokseen päivässä laskee verenpainetta 2–5 mmHg.
5. Alenna verenpainettasi vähentämällä alkoholin kulutusta
Paljonko muutos voi alentaa verenpainetta: Jos runsaan naukkailun vähentää yhteen annokseen päivässä verenpaine laskee 2–5 mmHg.
Miksi alkoholi vaikuttaa verenpaineeseen: Alkoholin jatkuva käyttö nostaa verenpainetta ja vaikuttaa hermostoon ja sen välittäjäaineisiin, verisuonistoon sekä verenpainetta säätelevien hormonien tasapainoon elimistössä. Jos alkoholia nautitaan yli kaksi annosta päivittäin, pysyvästi kohonneen verenpaineen todennäköisyys kasvaa, koska verenpaine ei missään vaiheessa ehdi laskea normaalille tasolle.
Näin voit laskea verenpainettasi: Yksi annos päivässä, siis pieni olut tai pieni lasillinen viiniä, ei ole haitaksi verenpaineen kannalta, mutta alkoholia ei muuten voi mitenkään suositella terveysjuomaksi jo siitäkään syystä, että siinä on hyvin runsaasti tyhjää energiaa.
ALENNA VERENPAINETTASI VÄLTTÄMÄLLÄ STRESSIÄ Stressiä lievittävät tekijät voivat laskea verenpainetta 3–4 mmHg.
6. Alenna verenpainettasi välttämällä stressiä
Paljonko muutos voi alentaa verenpainetta: Pitkäkestoinen stressi voi nostaa verenpainetta 3–4 mmHg, ja stressiä lievittävät tekijät voivat vastaavasti laskea verenpainetta saman verran.
Miksi stressi vaikuttaa verenpaineeseen: Jos oma maailma tuntuu yhtäkkiä romahtavan, verenpaine singahtaa siinä samassa korkeuksiin mutta laskee taas tilanteen rauhoituttua. Jos huolet ja paineet kasautuvat pikku hiljaa, verenpaine nousee vaivihkaa korkeaksi ja stressi kroonistuu. Stressissä elimistössä erittyy stressihormoneja, jotka nostavat verenpainetta, kun elimistö on jatkuvasti valmiina taisteluun tai pakoon.
Näin voit laskea verenpainettasi: Tilapäistä stressiä ei voi välttää, mutta jatkuva, kroonistunut stressi vaatii puuttumista ongelman syihin. Muutoksen ei tarvitse välttämättä olla suuri, vaan stressiä lievittävien tuokioiden ottaminen pysyväksi osaksi arkea voi riittää. Jooga, mindfulness, meditaatio tai yhdessäolo ystävien kanssa voivat olla se, mitä tarvitset.
Kun verenpaineen on todettu olevan koholla, tehdään perustutkimukset ja valtimosairauksien vaaratekijöiden selvitys. Elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Jos verenpaine on vain ”korkea normaali” tai vähän koholla, hoidoksi voivat riittää pelkät elintapamuutokset.
Jos verenpaine on kohtalaisesti tai huomattavasti kohonnut, elintapamuutosten lisäksi tarvitaan lääkitystä. Usein useampaa lajia.
Jos verenpaine on niin korkea, että kyseessä on hypertensiivinen kriisi, tarvitaan välitöntä hoitoa verenpaineen alentamiseksi turvalliselle tasolle.
Kohonneen verenpaineen hoito on useimmiten elinikäistä – toisin sanottuna terveellisistä elintavoista on pidettävä kiinni tai lääkitystä käytettävä lopun ikää, jotta verenpaine pysyisi kurissa.
Verenpainetta säätelee monimutkainen hormonien, hermoston ja kemiallisten prosessien yhdistelmä, minkä vuoksi verenpainetta säätelevien lääkkeiden ja niiden erilaisten vaikutusten kirjo on laaja. Seuraavassa esitelllään tärkeimpiä verenpaineen hoitoon käytettävien lääkkeiden tyyppejä:
Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet: Poistavat elimistöstä natriumia (suolaa) ja sen mukana nestettä, jolloin verenpaine laskee.
Beetasalpaajat:** Hillitsevät sydämen toiminnan kiihtymistä ja laskevat sitä kautta verenpainetta.
Kalsiumkanavan salpaajat:** Vaikuttavat sydämen ja verisuonten lihaksen kalsiumtasapainoon, jolloin verisuonet laajentavat ja ääreisverenkierron vastus vähenee ja verenpaine laskee.
ACE-estäjät: Laskevat verisuonia supistavan ja sen vjuoksi verenpainetta nostavan angiotensiini-II-hormonin määrää.
ATR-salpaajat: Estävät verenpainetta nostavan angiotensiini-II-hormonin reseptorien toimintaa, jolloin verisuonet laajenevat ja verenpaine laskee.
Ei, matala verenpaine (hypotension) ei periaatteessa ole vaarallinen. Normaalin ja matalan verenpaineen raja on häilyvä, koska matalasta verenpaineesta ei ole haittaa, jos voi hyvin. Jos systolinen verenpaine (yläpaine) on alle 100 mmHg, puhutaan matalasta verenpaineesta. Matala verenpaine voi kuitenkin olla oire jostain muusta sairaudesta, vaikkei se sinänsä aikheuttaisikaan haittavaikutuksia (toisin kuin korkea verenpaine), sairauden mahdollisuus on hyvä sulkea pois, siltä varalta, että kyseessä on vakava, hoitoa vaativa sairaus.
Mistä matala verenpaine johtuu?
Verenpaine voi olla pitkäaikaisesti matala tai laskea tilapäisesti jos on pitkään makuulla, kuumassa kylvyssä tai saunassa, fyysisessä rasituksessa tai suure naterian tai runsaan alkoholin juomisen seurauksena.
Huimaus noustessa ylös, voi johtua siitä, että kun verisuonet ovat laajenneet, veri ei ehdi riittävän nopeasti aivoihin asti, kun nousee äkkiä ylös.
Elimistön kuivuminen, verenhukka ja sisäiset verenvuodot aiheuttavat verenpaineen laskun. Pitkäaikaisesti matala verenpaine voi johtua tiettyjen lääkkeiden, kuten nesteenpoistolääkkeiden ja mielialalääkkeiden käytöstä, anemiasta tai sydäntaudeista, lisämunuaisten tai hermoston sairauksista.
Mitkä ovat matalan verenpaineen oireita?
Huimaus varsinkin noustessa ylös on tyypillisin matalan verenpaineen oire.
Kenellä tyypillisesti esiintyy matalaa verenpainetta?
Matalaa verenpainetta on kaikenikäisillä, mutta tyypillisin se on ikääntyneillä, sairailla tai sairaalloisilla henkilöillä.
