TESTI: Onko sinulla stressiä?

Ura, pyykit, parisuhdekriisi ja iltaruoka. Elämää kuormittavat sikin sokin suuret ja pienet velvollisuudet ja huolet, ja jotkin niistä altistavat stressille. Millainen on sinun stressitasosi? Tee Kuntoplussan ilmainen stressitesti ja tarkista, kärsitkö haitallisesta stressistä.

Nainen, jota vaivaa stressi

STRESSITESTI Oletko kireä, väsynyt ja päättämätön? Kyse voi olla stressistä. Tee Kuntoplussan ilmainen stressitesti ja tarkista kärsitkö haitallisesta stressistä.

Voi olla vaikea arvioida itse, onko stressaantunut ja jos on, kuinka pahasti. Stressi tulee usein vaivihkaa ja stressaantunutta oloa alkaa pitää normaalina. Stressitesti voi herättää huomaamaan, missä mennään.

Stressitestin laatijat

Testin on kehittänyt ylilääkäri Bo Netterstrøm ja stressiin erikoistunut työpsykologi Pernille Rasmussen.

Stressitestin tulokset kertovat siitä, kuinka stressaantunut olet. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia eivätkä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos epäilet kärsiväsi pitkittyneestä haitallisesta stressistä, hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Stressitesti sisältää 16 kysymystä, jotka käsittelevät fyysisiä oireita, mielialaa ja vointia viimeisen kuukauden aikana. Stressitestin tulokset arvioivat melko luotettavasti sitä, miten stressaantunut olet seuraavan luettelon mukaisesti:

Tee stressitesti täällä >>

Testi kertoo, oletko stressaantunut ja jos olet, minkä verran, ja mitä pitäisi tehdä.

Mitä stressi on?

Jokainen stressaantuu joskus, eikä siitä tarvitse huolestua.

Pohjimmiltaan stressi on osa pakene tai taistele -mekanismia, joka käynnistyy hätätilanteessa. Elimistö reagoi stressiin vapauttamalla enemmän energiaa, jotta toimintakyky säilyy. Juuri tämä on auttanut ihmistä lajina selviämään halki vuosituhansien.

Stressi voi siis lyhytaikaisena tilana olla hyödyksi, sillä hetkellinen stressi auttaa panemaan kaiken peliin oikeaan aikaan, vaikkapa tentissä tai työaikataulun painaessa päälle.

Stressi ei kuitenkaan saa kestää viikkoja tai kuukausia. Pitkittyessään siitä ei enää ole hyötyä vaan se heikentää sekä terveyttä että elämän laatua. Pitkään jatkuva stressi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita ja muuttaa käyttäytymistä: sydän hakkaa, rintaa puristaa ja mieliala laskee. Pahimmillaan pitkään jatkuva stressi voi johtaa ahdistukseen ja masennukseen.

LISÄÄ AIHEESTA: 5 stressin oiretta, joita ei pidä sivuuttaa

Stressi voi olla myös vaarallista, jos se saa jatkua pitkään. Mitään tarkkaa viikko- tai kuukausimäärää ei voida asettaa sille, milloin stressi kääntyy haitalliseksi. Kasvava stressi voi aiheuttaa ongelmia nopeastikin, jos joutuu alttiiksi liian monille kuormittaville tekijöille lyhyessä ajassa.

Stressin ei siis välttämättä tarvitse olla pitkäaikaista tai kroonista ollakseen terveydelle haitaksi. Siksi on hyvä tehdä stressitesti aina silloin, kun stressaa, niin pysyy selvillä tilanteen kehityksestä ja voi puuttua siihen ennen kuin oireet pahenevat.

Stressitestillämme kartoitetaan viimeisten 4 viikon tilannetta, joten se antaa hyvän kuvan viime aikojen kehityksestä.

Pelkkä stressitesti ei kerro kaikkea, joten jos epäilet kärsiväsi haitallisen voimakkaasta stressistä, hakudu lääkärin vastaanotolle.

Tee Kuntoplussan ilmainen stressitesti täällä >>

Kenelle tulee stressi?

Jokainen ihminen kokee maailman omalla tavallaan. Siksi ihmiset myös stressaantuvat eri asioista ja sietävät kukin omanlaisensa määrän stressiä. Siinä missä yksi saa sydämentykytyksiä ja stressaantuu, kun on vähällä myöhästyä kokouksesta, joku toinen saattaa ottaa tilanteen aivan rauhallisesti.

Yleisesti ottaen ihmiset stressaantuvat, kun eivät pysty täyttämään heille asetettuja vaatimuksia – tulivatpa ne sitten ulkopuolisilta tai heiltä itseltään. Jos vaatimukset ylittävät käytettävissä olevat voimavarat, stressin siemen on jo kylvetty otolliseen maahan.

Syyt stressaantumiseen voivat olla hyvin erilaisia ja voivat johtua niin töissä kuormittumisesta kuin hankaluuksista yksityiselämässäkin. Toisinaan vaatimusten ja haasteiden suuri määrä muodostuu painolastiksi, toisinaan voimakkaat tunnelataukset ja monimutkaiset tehtävät voivat olla stressaavia ja kuormittavia sellaisenaankin.

Silloin kun ihminen on muutenkin haavoittuvainen, on suurempi riski myös, että stressi saa yliotteen. Saattaa olla, että esimerkiksi lapsella on ongelmia koulussa ja samaan aikaan on töissä erityisen suuria paineita.

Hankaluuksien määrä ja niiden vaikeusaste ja ennen kaikkea niiden ajoitus vaikuttavat vahvasti siihen, miten kuormittaviksi ne voivat käydä. Toisin kuin monet luulevat, ei ole olemassa mitään erityistä persoonallisuustyyppiä, joka kärsisi stressistä muita helpommin. Kuka tahansa voi stressaantua, ja siksi on turhaa syytellä siitä itseään tai kokea stressin myöntämisen tappioksi.

Selvitä oma tilanteesi tekemällä stressitesti täällä.

Stressitesti osoittaa, kärsitkö stressistä vai oletko vain kiireinen

Olet varmasti kuullut sanottavan, että joku oli stressaantunut kiireiden vuoksi. Ehkä olet itsekin sanonut niin.

Stressi ja kiireet ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Kiireisyyttä leimaa vauhti. Jos olet ”vain” kiireinen, sinulla on kuitenkin käsitys siitä, mitä kaikkea pitää tehdä ja luultavasti myös motivaatio kaiken tekemiseen. Pystyt järjestelemään asioita mielessäsi ja irtautumaan niistä.

Stressiä taas leimaa voimattomuus ja kyvyttömyys saada valmiiksi tehtäviä tai löytää motivaatiota niiden tekemiseen.

Kiire voi toki johtaa stressiin, jos ei muista välillä levätä, joten kiireisenä ei suinkaan voi kuvitella olevansa turvassa stressiltä. Kukaan ei jaksa kiirettä tauoitta, joten lepohetkien järjestäminen on tärkeää.

On tärkeää tunnistaa oma stressitasonsa, jotta voi pysäyttää vauhdin, kun on matkalla väärään suuntaan. Tee stressitesti täällä, niin saat selville, ovatko aiat kunnossa vai olisiko aika muuttaa kurssia.

Tämän hetken suosituimmat
Ennaltaehkäisy

Mistä vatsakipu johtuu?

Treenimotivaatio

Tämän vuoksi kannattaa tulla 5 minuuttia aikaisemmin – ja muita vinkkejä ryhmäliikuntaan

Treenimotivaatio

8 treenaajan parhaat vinkit: Näin saat salitreenin maistumaan

Treenimotivaatio

10 naista: Näin kuntosalitreeni on hauskempaa

Ennaltaehkäisy

Perinnölliset sairaudet: 5 harkittavaa ennen testiä

Terveelliset välipalat

Romminmakuiset taateli-mantelipallot

49 kcal
30 minuuttia
Leipä ja sämpylät

Maukkaat täysjyväpatongit

60 kcal
105 minuuttia
Leivonnaiset

Suklaakermakuorrutettu taatelikakku

148 kcal
1 tuntia
Leipä ja sämpylät

Muhkeat hampurilaissämpylät

208 kcal
2½ tuntia
Ennaltaehkäisy

Näin hoidat hampaitasi hyvin koko elämäsi

Lisää aiheesta: Stressi
Stressi

Auttaako liikunta ja mindfulness stressiin?

Stressi

Onko ihmisillä enemmän stressiä kuin ennen?

Stressi

Tuleeko liian suuresta työkuormasta stressi?

Stressi

Mitkä elämäntapahtumat ovat kaikkein stressaavimpia?

Stressi

Ovatko jotkut herkempiä stressille kuin toiset?

Stressi

7 hyvää syytä hidastaa välillä tahtia

Stressi

Työttömyys voi olla hyvin stressaavaa

Stressi

Auta aivojasi kestämään paineita

Stressi

6 aivojen terveyttä vahvistavaa asiaa

Stressi

Stressaantuneet naiset: "Tämän olisin halunnut tietää stressistä etukäteen"

Stressi

Auta stressin kanssa kamppailevaa

Newsletter background
KUNTO PLUSsan suositukset
Ennaltaehkäisy

Miksi päänahka kutiaa?

Psykologia

Tee testi: Oletko optimisti vai pessimisti?

Kuntoplus

KUNTO PLUSsan treenivideot ja ruokalistat – nyt on helppo elää terveellisesti!

Terveellisiä reseptejä

Tee itse hapanjuuri

598 kcal
4–6 päivää
5 km juoksuohjelmat

Kuunneltava juoksuohjelma: 12 viikon kuluttua juokset 5 km – vaikka aloitat nollasta

Litteä vatsa

Vatsatreeni vasta-alkajille: Tehokas treeniohjelma tuottaa tuloksia!

Psykologia

Masennustesti: Onko kyseessä masennus vai ohimenevä alakulo?

Treenivaatteet

5 TÄRKEÄÄ OMINAISUUTTA: kiinnitä näihin huomiota, kun ostat talvijuoksutrikoita

Terveys

Kokeile kirkasvalolamppua kaamosmasennusoireiden lievittämiseen

Kuntosali

Opas: Kuntosalilaitteet tutuiksi