Illanvirkuilla, jotka mieluusti käyvät petiin vasta yömyöhällä ja vastaavasti nukkuvat mielellään pitkään, masennuksen riski on suurempi kuin niillä, jotka eivät pysy tolpillaan iltauutisia pidempään ja heräävät aamuilla varhain. Riski kasvaa entisestään, jos illanvirkku sairastaa tyypin 2 diabetesta.
LUE MYÖS: 10 merkkiä, jotka voivat kieliä masennuksesta
Huhtikuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 476 osallistujan mielialaa ja unitottumuksia. Koska vuorokausirytmiin vaikuttaa myös maantieteellinen sijainti, tutkimukseen haettiin osallistujia sekä Chicagosta Yhdysvalloista että Thaimaasta.
Molemmissa ryhmissä kävi ilmi, että illanvirkuksi todetuilla osallistujilla oli enemmän masennuksen oireita kuin aamuvirkuilla, vaikka tutkimuksessa huomioitiin muut masennusta aiheuttavat tekijät, kuten ikä ja unen laatu.
Masennus voi kakkostyypin diabetesta sairastavilla vaikuttaa myös sairauden itsehoitoon ja verensokerin omaseurantaan, mikä voi altistaa esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen liittyville lisäsairauksille.
Vuorokausirytmiä voi kannattaa pyrkiä säätämään, jos yövalvominen haittaa elämää.
Univaikeudet ylipäätään voivat lisätä masennuksen riskiä niin illan- kuin aamunvirkuillakin.
LUE MYÖS: Mitä on kaamosmasennus ja miten kirkasvalolamppu voi auttaa sen voittamisessa?