Jyskyttää, kiristää, puristaa, repii ja kivistää... päänsärkyä on monenlaista, ja pahimmillaan se voi jopa tilapäisesti viedä toimintakyvyn. Päänsärky on useimmille tuttu piina, mutta mistä särky voi johtua ja miten sitä voi lievittää?
PÄÄNSÄRKY VOI OLLA SIETÄMÄTÖN SEURALAINEN Opastamme sinut tunnistamaan ja lievittämään erilaisia päänsärkyjä.
Päänsärky on pahimmillaan lamauttavaa kipua, joka saa toivomaan mahdollisuuksia vaihtopäähän. Useimmat aikuiset kokevat ainakin jossain elämänsä vaiheessa päänsärkyä, ja usein säryn syykin löytyy helposti – kenties on tullut juhlittua pikkutunneille, infektio iskenyt tai kovassa treenissä tai hellepäivänä jäänyt veden juominen liian vähiin. Tällainen sekundaarinen päänsärky, joka juontuu jostain yksinkertaisesti todettavasta syystä, on usein myös helposti hoidettavissa särkylääkkeellä, nesteellä ja levolla. Sekundaarisella päänsäryllä tarkoitetaan myös pääkipua, joka on oire jostakin sairaudesta tai jonka aiheuttaa jokin vaurio. Joskus se voi kertoa myös vakavastakin sairaudesta.
LUE MYÖS: 8 tärkeintä kysymystä aivohalvauksesta
Primaarinen päänsärky sen sijaan on sairaus, joka voi olla joskus vaikea paitsi diagnosoida myös hoitaa ja ehkäistä. Primaarisia päänsärkyjä ovat sarjoittainen päänsärky, joka tunnetaan myös Hortonin neuralgiana, sekä migreeni ja jännityspäänsärky, joka on primaarisista päänsäryistä kaikkein yleisin. Siitä kärsii valtaosa ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa – niin miehet kuin naisetkin. Myös lapsilla voi esiintyä jännityspäänsärkyä. Kroonisesta jännityspäänsärystä kärsii noin kolme prosenttia väestöstä.
Kokosimme KUNTO PLUSsan suureen päänsärkyoppaaseen tietoa päänsäryn eri muodoista ja niiden hoidosta ja ehkäisystä.
Päänsäryn taustalla voi olla monia tekijöitä – toiset harmittomia ja ohimeneviä, toiset kiireistä hoitoa vaativia.
Särkylääkkeet ovat kohtuudella käytettynä tehokas apu satunnaiseen päänsärkyyn, mutta jatkuvassa käytössä ne voivat sen sijaan aiheuttaa päänsärkyä. Riskirajana pidetään sitä, jos särkylääkkeitä käytetään yhtäjaksoisesti useammin kuin kolmesti viikossa yli kolmen kuukauden ajan. Lyhytaikainen käyttö suurinakaan annoksina ei altista päänsäryille.
VINKKI: Särkylääkepäänsärkyyn ei tepsi muu kuin särkylääkkeiden käytön lopettaminen. "Vieroitus" voi kestää viikoista kolmeen kuukauteen. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä sen ajaksi tukilääkityksen, jos lopettamisen oireet ovat kovin voimakkaat.
Juhlien jälkeinen pääkipu on monille tuttua. Itseaiheutettu särky johtuu etenkin nestehukasta, ja sitä voi ehkäistä juomalla illan mittaan vettä enemmän kuin alkoholia.
VINKKI: Särkylääke ja runsas nesteen saanti voivat helpottaa oireita.
Kohonnutta verenpainetta ei yleensä tunnista mistään oireista, mutta joillain siihen voi liittyä päänsärkyä ja huimausta. Kohonnut verenpaine on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, minkä vuoksi verenpainetta kannattaa seurata säännöllisesti etenkin, jos on kertynyt ylipainoa, ei harrasta liikuntaa tai perheenjäsenillä on ollut sydän- ja verisuonitauteja.
VINKKI: Verenpainemittareita voi ostaa kotikäyttöön tai lainata monista kirjastoista. Myös monissa apteekeissa tarjotaan verenpainemittauksia.
Päänsärkyä voi esiintyä flunssan, poskiontelontulehduksen ja influenssan yhteydessä.
VINKKI: Nenäsumute ja sängyn päädyn nostaminen koholle yön ajaksi voivat auttaa flunssan ja poskiontelontulehduksen aiheuttamaan päänsärkyyn, joskus tarvitaan myös antibioottia. Influenssapotilas voi käyttää särkylääkettä kipujen lievitykseen ja kuumeen laskemiseen. Myös riittävä nesteen saanti on tärkeää.
Kuumissa oloissa, etenkin treenatessa, janon tunteen lisäksi myös päänsärky, väsymys ja huimaus voivat kertoa nestevajeesta.
VINKKI: Nestevajetta kannattaa paikata juomalla riittävästi ja huolehtimalla samalla suolan saannista.
Aivotärähdykseen liittyy usein lievää päänsärkyä. Aivotärähdyksen jälkeen on tärkeää levätä, jotta aivot saavat toipua. Lepo auttaa myös ehkäisemään päänsäryn pitkittymistä ja kroonistumista.
VINKKI: Aivotärähdyksiä ei juuri voi ennakoida, mutta esimerkiksi pyöräilykypärä suojaa isoiltakin haavereilta.
LUE MYÖS: Hoida aivotärähdys oikein
Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on keski- tai loppuraskaudessa esiintyvä komplikaatio, johon liittyy kohonnutta verenpainetta ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Sairaus voi heikentää istukan verenkiertoa. Päänsärky on myös tyypillinen oire. Pre-eklampsiaa esiintyy 3–8 prosentilla raskaana olevista. Tärkein hoitomuoto on lepo.
Äkillinen ja voimakas päänsärky voi olla aivoverenvuodon tai aivoinfarktin oire. Aivoinfarktissa tyypillisiä oireita ovat suupielen roikkuminen, puheen puuroutuminen ja tasapainovaikeudet.
VINKKI: Oireiden ilmetessä on soitettava välittömästi hätänumeroon.