Migreenikohtaus voi pakottaa jopa vuodelepoon. Lue, millaisia oireita tähän päänsärkyyn liittyy, mikä sen voi laukaista sekä miten sitä voi ehkäistä ja hoitaa.
PIINAAKO MIGREENI? Suomessa migreenistä kärsii arviolta noin 10 prosenttia aikuisista, ja se on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä.
Migreeniä esiintyy niin lapsilla, teini-ikäisillä, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin, ja naisia se koettelee kolme kertaa yleisemmin kuin miehiä. Suomessa migreenistä kärsii arviolta noin 500 000 ihmistä, ja sitä esiintyy etenkin työikäisillä. Migreeni voi esiintyä eri tasoisena – toiset selviävät kivusta jopa ilman särkylääkkeitä, toisilla kipukohtaukset lamauttavat toimintakyvyn pahimmillaan useiksi päiviksi kerrallaan.
Sykkivä tai jyskyttävä, kohtalainen tai kova pääkipu, jota esiintyy tavallisesti vain yhdellä puolen päätä. Migreenikohtauksiin liittyy yleensä myös pahoinvointia, oksentelua ja valo- ja hajuherkkyyttä.
Noin 10–15 prosentilla migreenistä kärsivistä esiintyy migreenikohtausta edeltävänä oireena auroja, jotka ovat näköhäiriöitä tai esimerkiksi puheen tuoton häiriöitä tai puutumista.
Migreenikohtauksessa kipu voi kestää muutamasta tunnista useaan päivään, ja kohtaus voi toistua useita kertoja kuukaudessa. Joillain migreeni voi myös kroonistua, jolloin päänsärkyä ilmenee tiheämmin kuin joka toinen päivä.
Kaikkia migreenin aiheuttavia tekijöitä ei vielä tunneta, mutta kohtaukset voivat johtua useista ulkoisista seikoista, jotka laukaisevat häiriön aivorungossa.
Migreeni, etenkin sen aurallinen muoto, on usein perinnöllistä. Naisilla migreenikohtaukset liittyvät usein hormonaalisiin muutoksiin ja kuukautiskierron vaiheisiin, minkä vuoksi migreeni on naisilla yleisempää kuin miehillä. E-pillerit voivat joillain vähentää kohtauksia, mutta esimerkiksi aurallista migreeniä ne voivat pahentaa.
Tietyt juomat ja ruoka-aineet voivat myös laukaista kivun. Tyypillisiä "pahiksia" ovat punaviini, suklaa ja kypsytetyt juustot.
MISSÄ MIGREENI TUNTUU? Migreenissä kipu ilmenee yleensä toispuoleisesti.
Migreeniä epäilevän kannattaa pitää aluksi kipupäiväkirjaa ja keskustella sitten lääkärin kanssa. Päiväkirjan ja oireiden avulla voidaan tunnistaa, onko kyseessä migreeni, sekä selvittää kohtauksille altistavia tekijöitä. Joillekin riittävät itsehoidoksi tavalliset särkylääkkeet riittävän suurina annoksia. Myös rauhallinen, viileä ja pimeä ympäristö voi auttaa helpottamaan särkyä.
Tiheästi toistuvia kohtauksia voidaan hoitaa täsmälääkkeillä sekä migreenin estolääkkeillä. Lisäksi on hyvä selvittää mahdolliset taitto- ja purentaviat sekä kiinnittää huomiota elintapoihin ja etenkin stressin hallintaan.
LUE MYÖS: Jännityspäänsärky – miten sitä voi lievittää?
Migreeniä ei sinänsä voi ehkäistä, mutta kohtauksille altistavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen voi auttaa vähentämään päänsärkyjä. Tupakointia on syytä myös välttää.
Migreeni ei ole terveydelle vaarallista, mutta kohtaukset voivat olla hyvin kivuliaita ja rajoittaa merkittävästi toimintakykyä niin työssä kuin sosiaalisessa elämässäkin.