Tyypin 2 diabetes voi kehittyä hiljalleen huomaamatta, jolloin se on voinut ehtiä jo vahingoittaa esimerkiksi sydäntä ja verisuonia. Lue lisää diabeteksen eri muodoista ja niiden hoidoista ja tarkasta, onko sinulla kohonnut diabeteksen riski.
DIABETES Moni sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Ajoissa havaittuna sitä voidaan hoitaa elintapoja muokkaamalla, jolloin lääkehoitoa ei välttämättä tarvita.
Diabetes viittaa ryhmään sairauksia, joille on yhteistä pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Aiemmin diabeteksesta puhuttiinkin sokeritautina. Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 ihmistä ja tyypin 2 diabetesta noin 300 000. Lisäksi jopa 150 000 ihmisen arvioidaan sairastavan tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Myös aikuistyypin diabetekseksi kutsuttu tyypin 2 diabetes voikin ehtiä kehittyä piilevänä pitkäänkin, mutta mistä voi saada itse vihiä, että sairaus on jo puhjennut tai että sen riski on kohonnut? Entä mistä diabeteksessa on varsinaisesti kyse, ja voiko eri diabeteksen muotoja ehkäistä? Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia diabeteksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia diabeteksesta
Diabetes (latinaksi diabetes mellitus) viittaa ryhmään sairauksia, joissa verensokeri eli veren glukoosipitoisuus on pitkäaikaisesti kohonnut, koska elimistö ei joko pysty itse tuottamaan verensokeria laskevaa insuliini-hormonia (tyypin 1 diabetes) tai insuliinin vaikutus ja/tai eritys on heikentynyt (tyypin 2 diabetes).
Sokeria eli glukoosia saadaan sekä ravinnon hiilihydraateista että maksan tuottamana. Insuliinin tehtävänä on lisätä sokerin pääsyä lihassoluihin, jotka käyttävät sokeria polttoaineenaan. Jos insuliinia ei erity riittävästi tai sen vaikutus on heikentynyt, solut eivät saa sokeria polttoaineekseen ja verensokeri kohoaa (lue lisää siitä, miten diabetes vaikuttaa elimistössä).
Diabetes on aiemmin tunnettu myös sokeritautina, mutta nimitys on hieman harhaanjohtava. Diabetes ei sinänsä liity sokerin syömiseen, vaan nimitys juontuu siitä, että kyseessä sairaus, joka liittyy keskeisesti verensokeriin ja elimistön kykyyn (tai kykenemättömyyteen) hyödyntää ravinnon hiilihydraatteja eli sokeria.
Molempia diabetes-tyyppejä yhdistää se, että insuliinin verensokeria laskeva mekanismi ei toimi niin kuin sen pitäisi, jolloin verensokeri kohoaa. Sairauksissa on kuitenkin merkittäviä eroja sekä niiden kehittymisessä että vaikutuksissa elimistöön.
Tyypin 1 diabetes on krooninen autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan – tässä tapauksessa haiman soluja. Edelleenkään ei tiedetä, mistä ilmiö pohjimmiltaan johtuu. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat saarekesolut tuhoutuvat tulehduksen seurauksena.
Tyypin 1 diabeteksen hoito: Kun haima ei enää pysty tuottamaan insuliinia, tuotanto on korvattava elimistöön pistoksilla tai insuliinipumpulla annosteltavalla insuliinilla. Kun verensokeri saadaan insuliinin ja oman seurannan avulla pidettyä tasapainossa, potilas voi elää täysipainoista, normaalia elämää. Terveellinen ruokavalio ja liikunta tukevat diabeteksen hoitoa ja auttavat ehkäisemään lisäsairauksia.
Tyypin 2 diabetes on krooninen sairaus, jolle altistavat perintötekijät ja elintavat; ylipaino ja etenkin keskivartalolihavuus sekä vähäinen liikunta.
Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä eli insuliiniresistenssistä tai insuliinin erityksen vähenemisestä tai molemmista. Insuliiniresistenssissä insuliinin teho ei riitä auttamaan yhtä paljoa glukoosia verestä soluihin kuin tavallisesti, jolloin haiman on tuotettava enemmän insuliinia. Haiman solujen tuotantoteho heikkenee vähitellen, jolloin insuliinia ei riitä elimistön tarpeisiin ja verensokeri nousee.
Tyypin 2 diabeteksen hoito: Hoidossa keskeistä on painon pysyvä pudottaminen, ruokavalion muuttaminen sekä liikunnan lisääminen. Riittävällä laihduttamisella sairaus voidaan saada piiloon eli remissioon. Mikäli elintapamuutokset eivät riitä, tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa lääkkeillä.
Ravinnon hiilihydraatit muutetaan elimistössä sokeriksi eli glukoosiksi, joka imeytyy vereen. Glukoosia tarvitaan solujen polttoaineeksi, ja se on etenkin aivoille ensisijainen energian lähde. Haiman tuottama insuliini-hormoni säätelee verensokeria lisäämällä aina tarvittaessa glukoosin pääsyä soluihin ja vauhdittamalla sen varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Diabetesta sairastavilla tämä elimistön oma mekanismi toimii puutteellisesti tai ei lainkaan.
TERVEEN IHMISEN ENERGIA-AINEENVAIHDUNTA 1. Kun ruoka pääsee suolistoon, sen hiilihydraatit pilkotaan glukoosiksi (sokeriksi), joka imeytyy verenkiertoon.
2. Verensokeri nousee, ja haima alkaa tuottaa insuliinia.
3. Insuliini lisää glukoosin siirtymistä soluihin, jotka käyttävät sitä energian tuottamiseen.
ENERGIA-AINEENVAIHDUNTA TYYPIN 1 DIABETEKSESSA 1. Kun ruoka pääsee suolistoon, sen hiilihydraatit pilkotaan glukoosiksi (sokeriksi), joka imeytyy verenkiertoon.
2. Verensokeri nousee, mutta haima EI pysty tuottamaan insuliinia.
3. Verensokeri ei laske, eivätkä solut saa ilman insuliinin apua sokeria polttoaineekseen.
ENERGIA-AINEENVAIHDUNTA TYYPIN 2 DIABETEKSESSA 1. Kun ruoka pääsee suolistoon, sen hiilihydraatit pilkotaan glukoosiksi (sokeriksi), joka imeytyy verenkiertoon.
2. Verensokeri nousee, ja haima tuottaa insuliinia, joka lisää sokerin pääsyä soluihin. Insuliinin tuotanto ei kuitenkaan riitä vastaamaan elimistön tarpeeseen.
3. Verensokeri ei laske, ja solut saavat hyödynnettyä vain osan glukoosin energiasta, sillä insuliinin teho on heikentynyt elimistössä.
Suomessa 5,5 miljoonan ihmisen väestöstä diabetesta sairastaa noin 500 000 ihmistä eli noin 9 prosenttia. (lähde: Diabetesliitto).
LÄHES 3 PROSENTTIA SUOMALAISISTA SAIRASTAA TYYPIN 2 DIABETESTA TIETÄMÄTTÄÄN – OLETKO SINÄ YKSI HEISTÄ? Reilu 9 prosenttia väestöstä sairastaa tyypin 1 tai 2 diabetesta. Valtaosalla heistä, eli yli 5 prosentilla, on todettu tyypin 2 diabetes (kuvassa osuus kuvattu vaalean liilalla), minkä lisäksi noin 3 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään (kuvassa osuus kuvattu pinkillä). Noin 1 prosentti sairastaa tyypin 1 diabetesta (tumma liila).
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat autoimmuunitulehduksen vuoksi. Tulehduksen aiheuttajaa ei tiedetä, eikä tyypin 1 diabetesta voida ehkäistä tai parantaa.
Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä että elintavat. Esimerkiksi vanhemmilla tai sisaruksilla todettu tyypin 2 diabetes kasvattaa riskiä merkittävästi. Naisilla lisäksi raskausdiabetes lisää alttiutta myös kakkostyypin diabetekseen.
Omilla elintavoilla voi kuitenkin vastaavasti vaikuttaa merkittävästi tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen – avainasemassa ovat terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja säännöllinen liikunta.
Alle on koottu keskeisiä tyypin 2 diabeteksen kehittymisen riskitekijöitä. Omaa sairastumisriskiä voi testata myös esimerkiksi Diabetesliiton testillä.
Jos yksi seuraavista tekijöistä toteutuu, ja sinulla on lisäksi tyypin 2 diabeteksen tai esidiabeteksen oireita, elintapoihin kannattaa jo kiinnittää huomiota. Mikäli useampi seuraavista tekijöistä toteutuu, sinulla voi olla kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski.
Oireet ilmenevät yleensä nopeasti päivien tai viikkojen aikana, joten niihin kannattaa myös reagoida nopeasti.
Tyypin 2 diabetes voi olla vuosiakin oireeton, ja se voi näin kehittyä piilevänä pitkäänkin. Arvion mukaan Suomessa jopa 150 000 ihmistä sairastaa kakkostyypin diabetesta tietämättään, ja koska varsinaisia oireita ei välttämättä ilmene tai niitä ei osata yhdistää diabetekseen, diagnoosi voi usein tulla yllätyksenä. Tämän vuoksi on hyvä olla tietoinen sairauden riskitekijöistä ja tehdä esimerkiksi riskitesti sekä mittauttaa tarvittaessa oma verensokeri.
Tyypillisimpiä tyypin 2 diabeteksen oireita ovat väsymys ja uupumuksen tunne, jalkasäryt ja ärtyneisyys.
Tyypin 1 diabetes todetaan oireiden ja kohonneen verensokerin perusteella. Jos oireita on vain vähän, voidaan diagnoosiin käyttää toistuvan verensokerin mittauksen lisäksi myös sokerirasituskoetta. Siinä mitataan ensin verensokeri yöllisen paaston jälkeen, minkä jälkeen juodaan glukoosiliuos ja verensokeri mitataan uudelleen kahden tunnin kuluttua.
Normaalisti verensokeri on yön yli jatkuneen paaston jälkeen alle 6,0 mmol/l. Jos paastosokeri on yli 7,0 mmol/l ja henkilöllä on diabetesoireita, kyseessä on diabetes. Ruokailun jälkeen verensokeri on normaalisti alle 7,8 mmol/l kahden tunnin kuluttua syömisestä. Jos aterian jälkeen tai sokerirasituskokeessa verensokeri on kaksi tuntia glukoosiliuoksen nauttimisen jälkeen yli 11 mmol/l, kyseessä on diabetes. Jos diabeteksen oireita ei ole, paastosokerin tai glukoosiliuoksen jälkeisen verensokerin tulee mittauksissa ylittää raja-arvot ainakin kahdesti, jotta diabetesdiagnoosi voidaan varmistaa. Kohonneena paastosokerina pidetään arvoja 6,1–6,9 mmol/l, aterian jälkeinen 7,8–11,0 mmol/l:n verensokeriarvo viittaa heikentyneeseen sokerinsietoon. Molemmat tarkoittavat esidiabetesta, jossa diabetes ei ole vielä varsinaisesti puhjennut mutta elimistön sokerin aineenvaihdunta ei enää toimi normaalisti. Paastosokerimittauksen ja sokerirasituskokeen lisäksi diagnoosissa voidaan käyttää myös HbA1C-koetta, joka mittaa veren punasoluihin kiinnittynyttä glukoosia ja kertoo näin keskimääräisestä verensokerista useiden viikkojen ajalta.
Tyypin 2 diabeteksen diagnosoinnissa käytetään niin ikään verensokerin tai sokerihemoglobiinin mittauksia. Sairaus kehittyy usein oireetta, joten toteamiseen tarvitaan verikokeita.
Pitkään korkeana pysyvä verensokeri voi vahingoittaa elimistöä monin tavoin, jolloin diabeteksen ohelle voi kehittyä muita sairauksia. Diabeteksen hyvä hoito auttaa torjumaan tehokkaasti myös tyypillisten lisäsairauksien kehittymistä, minkä lisäksi niiden varalta on hyvä käydä säännöllisissä seurantatutkimuksissa.
Korkea verensokeri voi vahingoittaa esimerkiksi silmiä, munuaisia ja hermostoa.
Diabeteksen tyypillisiä lisäsairauksia
Kun elimistössä ei ole riittävästi insuliinia auttamassa sokerin pääsyä solujen energiantuotantoon, solut alkavat polttaa rasvahappoja energiaksi. Prosessin sivutuotteena syntyy happoja eli ketoaineita, ja pahimmillaan insuliinin puutos voi johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin, joka on hengenvaarallinen tila.
Diabeetikot kuolevat tutkimuksen mukaan muuta väestöä aiemmin. Diabetes kasvattaa etenkin sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja myös diabetekseen liittyvät lisäsairaudet voivat lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Mitä nopeammin diabetes todetaan ja mitä paremmin sitä hoidetaan, sillä tehokkaammin voidaan torjua myös diabeteksen lisäsairauksia. Hoitoa tukeva ruokavalio ja terveelliset elämäntavat auttavat pitämään terveydestä huolta kokonaisvaltaisesti.
Esidiabetes on tyypin 2 diabeteksen esiaste, jossa joko paastosokeri on koholla tai sokerinsieto heikentynyt, tai molemmat toteutuvat yhtä aikaa. Vaikka kyseessä ei ole vielä varsinaisesti diabetes, sokeriaineenvaihdunta ei toimi enää normaalisti.
Esidiabetesta sekä sen toteamisen jälkeen varsinaista tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä tehokkaimmin elintavoilla. Kohtuullinen, muutaman prosentin painon pudotus sekä terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat tutkitusti toimiva tapa torjua tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.
Myös jo todetussa tyypin 2 diabeteksessa kestävä painonhallinta, terveelliset elämäntavat ja myös riittävä uni ovat keskeinen osa hoitoa, myös silloin, kun niiden lisäksi tarvitaan lääkehoitoa.
Esidiabetes ei tyypillisesti varsinaisesti oireile, vaan se todetaan verensokerimittauksilla. Mahdollisia oireita voivat olla väsymys ja vetämätön olo, joita on kuitenkin sinällään vaikea yhdistää yksinomaan diabeteksen kehittymiseen.
Esidiabetesta epäiltäessä kannattaakin kääntää katse omiin elämäntapoihin. Myös Diabetesliiton riskitestillä saa hyvin osviittaa siitä, onko esidiabeteksen ja tyypin 2 riski koholla.
Esidiabetes voidaan todeta sokerirasituskokeella. Jos paaston jälkeinen verensokeri on yli normaalin 6,0 mmol/l:n rajan mutta alle diabetesdiagnoosiin viittaavan 7,0 mmol/l (kohonnut paastosokeri) ja/tai glukoosiliuoksen nauttimisen jälkeinen verensokeri yli normaalin 7,7 mmol/l:n rajan mutta alle diabetesdiagnoosiin viittavan 11,0 mmol/l (heikentynyt sokerinsieto), kyseessä on esidiabetes. Diagnosoinnissa voidaan käyttää myös pidemmän ajan verensokeria kuvaavaa sokerihemoglobiinimittausta.
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, johon johtavan tulehduksen syytä ei tiedetä ja johon ei näin ole myöskään ehkäisykeinoja. Tyypin 2 diabetesta ja esidiabetesta voidaan sen sijaan ehkäistä tehokkaasti elintavoilla.
Tyypin 2 diabetesta ja esidiabetesta torjutaan tehokkaimmin terveellisellä ruokavaliolla, kestävällä painonhallinnalla sekä säännöllisellä liikunnalla.
Tärkeimmät tekijät tyypin 2 diabeteksen torjunnassa:
**1. Monipuolinen, energian tarvetta vastaava ruokavalio
Vähemmän suolaa** - Syö kasviksia joka aterialla.
Syö rauhallisesti ja opettele tunnistamaan, milloin vatsa täyttyy.
Pidä annoskoot kohtuullisina.
Vähennä rasvan saantia kokonaisuudessaan ja karsi etenkin kovaa rasvaa ruokavaliosta.
Varmista riittävä kuidun saanti ruokavaliosta.
Lue myös: Verensokeri tasapainoon liikunnalla
Vinkkejä liikunnan lisäämiseen:
Ylipaino lisää esidiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä merkittävästi. Jos painoindeksi on yli 25 tai vyötärönympärys yli 88 cm (miehillä 102 cm) ja perheenjäsenellä on todettu tyypin 2 diabetes, on jo hyvä syy kiinnittää huomiota omiin elintapoihin diabeteksen torjumiseksi.
Laihduttamisessa kannattaa keskittyä terveellisiin, pysyviin ruokavaliomuutoksiin. Noin 5–10 prosentin pudotus riittää jo pienentämään diabetesriskiä merkittävästi.
Ruokavaliomuutosten ohella kannattaa harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Se auttaa jo itsessään vähentämään keskivartaloon kertynyttä rasvaa ja tukee myös painonpudotusta ja painonhallintaa ja auttaa myös torjumaan muita elintapasairauksia, parantamaan unen laatua ja vähentämään stressiä.
Vinkkejä painonpudotukseen:
Lähteitä: Diabetesliitto, Duodecim/Terveyskirjasto.fi, THL