Suosi luonnonkalaa

Pyri syömään luonnonkalaa, sillä kalaan pätee sama kuin karjaan: kasvatetussa kalassa on enemmän omega-6-rasvappoa, sillä niitä ruokitaan usein maissipohjaisella rehulla,

perjantai 9. huhtikuuta 2010 teksti KUNTO PLUS

Kasvatetussa kalassa on merkittävästi enemmän omega-6-rasvappoa, sillä niitä ruokitaan maissituotteilla, jolloin kala suorastaan pursuaa omega-
6-rasvahappoja omega-3-rasvahappojen kustannuksella.

Kasvatetussa kalassa on DTU Aqua:n tutkimuksen mukaan huomattavasti vähemmän omega-3-rasvahappoja kuin luonnonkalassa. Erityisesti uudet, eksoottiset kasvatetut kalat, kuten pangasius, ruokitaan usein kasviöljyä sisältävällä rehulla, kun taas luonnonlohi, kirjolohi, siika, muikku ja silakka ovat hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä.

Vaikka omega-3:a kutsutaan kalaöljyksi, terveellisten aineiden varsinainen lähde ei ole kala, vaan kasviplankton, jota kalat syövät. Planktonia syövien eläinten kautta omega-3-rasvahapot kulkeutuvat ravintoketjussa yhä suurempiin kaloihin ja merinisäkkäisiin. Omega-3:a kerääntyy erityisen paljon rasvaisiin kaloihin. Tunnetuimmat omega-3-rasvahapot ovat EPA (eikosapentaeenihappo) ja DHA (dokosaheksaeenihappo).

Juuri näitä on kalassa ja muissa merenelävissä sekä ravintolisissä. Elimistö pystyy itsekin muodostamaan jonkin verran EPA:a ja DHA:ta alfalinoleenihaposta (ALA), joka on kasvikunnan vastine kalaöljylle. Sitä on mm. avokadossa, rypsiöljyssä, pellavansiemenöljyssä, saksanpähkinöissä, manteleissa ja levässä.

Aineenvaihdunta pystyy kuitenkin muuttamaan vain noin 15 prosenttia ALA:sta DHA:ksi ja EPA:ksi. Esimerkiksi rypsiöljyä olisi syötävä päivittäin 25 grammaa, mikä vastaa 221 kilokaloria, suojatakseen kehoaan rasitusvammoilta. Sadassa grammassa lohta on 177 kilokaloria, ja se antaa saman suojan. Jos on tarkka kalorien saannista, pari kalaöljykapselia antaa suojan 36 kilokalorilla. Silti kannattaa käyttää ruuanlaitossa pellavansiemenöljyä (ei kestä kuumennusta), avokadoa, saksanpähkinöitä ja manteleita, sillä terveellisen Välimeren ruokavalion tyypillinen piirre on sen korkea ALA-pitoisuus.

Valitettavasti tähänkin asiaan liittyy saasteongelma. Esimerkiksi suurissa petokaloissa voi olla elohopeaa, PCB:tä ja dioksiinia. Etenkin raskaana olevien tulee varoa metyylielohopeaa, koska se voi hidastaa syntyvän lapsen oppimis-, muistamis- ja keskittymiskykyä. Sikiö on erityisen herkkä, koska peräti 70 prosenttia aivoista kehittyy sikiöaikana.

Saasteongelman vuoksi on hyvä syödä eri seuduilta peräisin olevia kaloja, eri kalalajeja ja mahdollisimman nuoria kaloja. Säilötyssä tonnikalassa on vähemmän elohopeaa kuin suuressa, tuoreessa tonnikalassa (jota käytetään mm. sushiin), koska säilyketonnikala valmistetaan pienistä kaloista.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2018!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee