Mielialan kemiaa

Jos kaipaat enemmän elinvoimaa tai vireyttä, voit vaikuttaa mielialaasi ravitsemuksella sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

tiistai 27. huhtikuuta 2010 teksti KUNTOPLUS


Ravinto vaikuttaa mielialaan monin eri tavoin. Avainasemassa on tasapainoinen ravitsemus, joka pitää verensokerin tasaisena ja antaa riittävästi vitamiineja, kivennäisaineita, välttämättömiä rasvahappoja sekä proteiinia aminohappojen lähteeksi.

Riittävällä kivennäis- ja hivenaineiden sekä tyydyttymättömien rasvahappojen ja proteiinin saannilla on pitkäaikaisia vaikutuksia mielialaan. Lisäksi hiilihydraateilla ja proteiinilla voi verensokerin säätelyn kautta vaikuttaa oloonsa nopeasti.

B-ryhmän vitamiineja kutsutaan hermovitamiineiksi, ja erityisesti B6-vitamiinilla ja niasiinilla on tärkeä rooli mielialan säätelyssä; niiden puute voi aiheuttaa hermostuneisuutta, ärtymystä ja jopa masennusta. B-vitamiinit toimivat vuorovaikutuksessa keskenään, vaikka jokaisella on omat tehtävänsä. Hyviä B-vitamiinien lähteitä ovat esimerkiksi hiiva, maksa, muna, liha ja täysjyväviljatuotteet.

Hiilihydraatit vaikuttavat mielialaan nopeasti: nopeat hiilihydraatit, joita on runsaasti esimerkiksi keitetyissä perunoissa ja vaaleassa leivässä, nostavat veren serotoniinipitoisuutta ja vaikuttavat sitä kautta mielialaan.

Aivotoiminnot ja tunteet syntyvät erilaisten biokemikaalien avulla. Ravinnon proteiinien vaikutus mielialaan ja tunteisiin perustuu etenkin keskushermoston välittäjäaineisiin. Tunne- ja ajatteluprosesseja ohjaavat välittäjäaineet, joita elimistö valmistaa ravinnon sisältämistä aminohapoista.

Väittäjäaineista serotoniini vastaa unen säätelystä ja lievittää ahdistusta. Se on mielialahormoni, jonka puute ilmenee alakuloisuutena, apatiana, masennuksena ja jatkuvana väsymyksenä. Muita tärkeitä välittäjäaineita ovat asetylkoliini, joka osallistuu muistiprosessseihin sekä dopamiini ja muut katekolamiinit, jotka vastaavat vireys- ja jännitystiloista.

Elimistö valmistaa serotoniinia tryptofaani-aminohaposta. Tryptofaania saa soijasta, palkokasveista, maitotuotteista, kalasta ja lihasta. Dopamiinia syntyy tyrosiinista, jota elimistö voi valmistaa itse, sekä asetylkoliinia rasvan kaltaisesta B-vitamiinista, koliinista, jota on paljon kananmunissa.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Kuinka usein teet ruokaa itse?

KUNTO PLUS suosittelee