Väsynyt nainen herää herätyskellon pirinään kesäajan alettua
Kesäaika

"Aaargh! Onko jo aamu?" Kesäaikaan siirtyminen voi aiheuttaa suurta tuskaa, mutta muutokseen voi myös valmistautua.

© iStock

Näin kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa ihmiseen

Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna kelloja siirretään jälleen tunnilla eteenpäin, ja kaikkien yöunet ovat tunnin lyhyemmät. Kerromme, miten tunnin unen menettäminen oikeastaan vaikuttaa.

tiistai 13. maaliskuuta 2018 teksti M. Jespersen
 

Kesäaikaan siirtyminen tuo lisää valoa iltoihin, mutta kun kelloja siirretään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3 aamuyöllä tunnilla eteenpäin, se napsaisee useimmilla meistä tunnin pois yöunista.

Tunnin lyhyemmät yöunet eivät kenties kuulosta kovin vakavalta, mutta mitä kellojen siirtely itse asiassa tekee elimistölle? Jotkut väittävät, että tuntevat siirtymän elimistössään vielä päiviä kellojen siirtämisen jälkeen, mutta voiko se pitää paikkaansa? Selvittelimme kellojen siirtelyyn liittyviä faktoja. 


Tavallisia kesäaikaan liittyviä kysymyksiä

 

Millaisia vaikutuksia kesäaikaan siirtymisellä on elimistöön?

Vaikka kesäaikaan siirryttäessä menetetään vain tunti, siirtymä ei silti ole elimistön kannalta merkityksetön. Tunnin lyhyemmät yöunet häiritsevät nimittäin vuorokausirytmiä, joka säätelee mm. hormonien eritystä, ruuansulatusta ja muita elimistön toimintoja.

Kellojen siirtäminen vaikuttaa eri tavoin eri ihmisiin, ja yksilöiden välillä on suuriakin eroja. Suurin osa ei edes huomaa kesäajan alkamista. Kokosimme yhteen joitakin kellojen siirtelyn terveysvaikutuksia:

Kesäaikaan siirtyminen voi heikentää mielialaa

Jos olet huonolla tuulella heti kesäaikaan siirtymisen jälkeen, liian lyhyet yöunet voivat olla ilmiselvä selitys. Kellojen siirtämisen jälkeen monet ovat myös normaalia ärtyisämpiä ja jännittyneempiä muiden seurassa, kun pinna tuntuu olevan jatkuvasti kireällä.

Kesäaikaan siirtyminen voi heikentää keskittymiskykyä

Monet huomaavat kesäaikaan siirtymisen jälkeen, että keskittyminen esimerkiksi töissä on tavallista vaikeampaa muutaman päivän ajan. Kellojen siirtely saattaa siis heikentää keskittymiskykyä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksien määrässä näkyy piikki heti kesäaikaan siirtymisen jälkeen, ennen kuin ihmiset tottuvat uuteen rytmiin.

Keskittymiskyvyn lisäksi siirto voi vaikuttaa myös oppimiskykyyn ja muistiin. Toisaalta jos yöunet ovat lyhentyneet vain tunnilla, vaikutus on vain vähäinen.

Kesäaikaan siirtyminen vähentää tehokkuutta

Väsyneenä ihminen on tavallisesti myös normaalia tehottomampi, ja esimerkiksi työpaikalla työtehtäviä voi jäädä hoitamatta. Penn State -yliopistossa Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset käyttävät työpaikalla normaalia enemmän aikaa hyödyttömään nettisurffailuun kellojen siirtämistä seuraavina päivinä.

Kesäaikaan siirtyminen nostaa stressitasoa

Jo kauan on tiedetty, että liian vähäinen uni lisää stressihormonin määrää elimistössä ja nostaa siksi myös verenpainetta. Useissa tutkimuksissa on todettu myös, että kesäaikaan siirtyminen lisää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sydämen veritulppien määrä kasvoi 24 % kesäaikaan siirtymistä seuraavina päivinä. Riski pieneni vastaavasti lokakuussa, kun kellot käännettiin takaisin normaaliaikaan.

Keihin kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa eniten?

Sitä ei tarkkaan tiedetä, kuinka moneen kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa negatiivisesti. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta varmuudella voidaan sanoa, että suurin osa ei kärsi siirtymästä merkittävästi.

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa eniten niihin, joiden vuorokausirytmi on hyvin vakiintunut eli jotka menevät joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja heräävät aamulla samaan aikaan. Nuorten eli alle 30-vuotiaiden on vanhempia helpompi sopeutua muutokseen.

Kuinka monta päivää elimistö tarvitsee kesäaikaan tottumiseen?

Tunnilla lyhentyneitä yöunia voi verrata lievään jetlagiin eli aikaerorasitukseen, josta elimistö palautuu yleensä muutamassa päivässä.

Toiset pääsevät uuteen rytmiin kiinni hetkessä, kun taas jotkut voivat tuntea muutoksen nahoissaan useita päiviä tai jopa viikkoja siirtymän jälkeen. Suurin osa ihmisistä selviää kuitenkin kesäajan alkamisesta ilman merkittäviä haittoja. 

Miten kesäajan alkamiseen kannattaa valmistautua?

Jos olet huolissasi jaksamisestasi kesäaikaan siirryttäessä, voit alkaa totuttautua kellojen siirtämiseen menemällä vartin aikaisemmin nukkumaan jo kolme tai neljä päivää ennen kesäajan alkua. Kaksi päivää ennen kellojen siirtämistä voit mennä nukkumaan puoli tuntia normaalia aiemmin ja päivää ennen H-hetkeä 45 minuuttia aiemmin. Näin minimoit siirtymän vaikutuksen elimistöön.

Kun heräät sunnuntai-aamuna, kannattaa suunnata heti ulos päivänvaloon, sillä se auttaa elimistöä siirtymään uuteen rytmiin.

Kesäaika - kelloja siirretään maaliskuun lopussa tunti eteenpäin
Kesäaika

Siirrä kelloja maaliskuun lopussa tunti eteenpäin.

Milloin kesäaika alkaa?

Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöllä kello 3. Kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin palataan normaaliaikaan eli talviaikaan.

Kesäaikaan siirtyminen tulevina vuosina

  • Kesäaikaan vuonna 2018: maaliskuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä
  • Kesäaikaan vuonna 2

    019:
     maaliskuun 30. ja 31. päivän välisenä yönä
  • Kesäaikaan vuonna 2020: maaliskuun 28. ja 29. päivän välisenä yönä
  • Kesäaikaan vuonna 2021: maaliskuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä
  • Kesäaikaan vuonna 2022: maaliskuun 30. ja 31. päivän välisenä yönä

Talviaika - Kelloja siirretään lokakuun viimeisenä viikonloppuna tunti taaksepäin
Talviaika

Siirrä kelloja lokakuun viimeisenä viikonloppuna tunti taaksepäin. 

Milloin kesäaika päättyy?

Takaisin talviaikaan eli normaaliaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään lauantain ja sunnuntain välisenä yöä kello 3 tunti taaksepäin.

Talviaikaan siirtyminen tulevina vuosina:

  • Kesäaika päättyy vuonna 2018: lokakuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä
  • Kesäaika päättyy vuonna 2019: lokakuun 26. ja 27. päivän välisenä yönä
  • Kesäaika päättyy vuonna 2020: lokakuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä
  • Kesäaika päättyy vuonna 2021: lokakuun 30. ja 31. päivän välisenä yönä
  • Kesäaika päättyy vuonna 2022: lokakuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä

Onko kesä- tai talviaikaan siirtymisestä hyötyä?

Suurin osa ihmisistä pitää enemmän lokakuun talviaikaan siirtymisestä, koska silloin vuorokauteen saadaan tunti lisää, kun kelloja siirretään taaksepäin. Vaikka tunti lisää unten mailla kuulostaa hyvältä, unen muutos ei itse asiassa ole elimistön vuorokausirytmille hyväksi.

Tanskalaistutkimuksen mukaan 18 vuoden ajalta kerätyt tiedot osoittivat, että esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneiden ihmisten määrä kasvaa 8 prosenttia talviaikaan siirtymistä seuraavina kuukausina. Eräs selitys tälle saattaa olla, että kun talviaikaan siirryttäessä valoisaa aikaa siirretään iltapäivästä aamuun, harvempi ihminen pääsee hyötymään siitä.

Lähteet: mm. uniasiantuntija M. Rasmussen, Dagens Medicin, Kööpenhaminen yliopisto, livescience.com, videnskab.dk. 

Saavuta tavoitteesi vuonna 2018!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Kuinka usein syöt lihaa?


KUNTO PLUS suosittelee