Nainen nukkuu
© iStock

5 syytä, miksi aamuvirkkuus on aivan yliarvostettua

Heti kukonlaululta reippaana ja aikaansaavana herääviä aamuihmisiä usein ihannoidaan, mutta onko aamuvirkkuus nyt oikeasti niin hienoa? Tässä pieni synninpäästö vasta iltapäivällä käyntiin pääseville illanvirkuille.

torstai 23. maaliskuuta 2017 teksti Anja Bruneskjold

1. Kylmiltään vedetty aamulenkki on vammariski

Aamuihminen saattaa kyllä tuntea olonsa virkeäksi heti sängystä noustuaan, mutta heti pedistä ei kannattaisi kuitenkaan sännätä ainakaan kovin rankalle lenkille, sillä keho vasta heräilee, eivätkä kylmät lihakset eivät ilahdu liiasta kuormituksesta.

2. Kukonlaulun aikaan ovat kaverit harvassa

Varhaiset aamut voivat olla hieman yksinäistä aikaa: puoli kuuden juoksulenkillä tuskin on juuri juttuseuraa tarjolla, kun suurin osa ihmisistä on vielä syvässä unessa.

Lue myös: 10 merkkiä, joista tietää olevansa illanvirkku.

3. Aamuihmisen oletetaan olevan reipas ja tuottelias

Aamuihmisten oletetaan usein olevan myös päivänsä kahvin voimalla sinnitteleviä illanvirkkuja tehokkaampia ja aikaansaavia ihmisiä, joiden kodit ovat aina tiptop. 

4. Pitkään nukkuminen ei onnistu vaikka haluaisikin

Jos viikonloppuisin tekisikin mieli koisia pidempään, unta ei vain tule. Ja jos edellisiltana tuli valvottua, niin päivä menee sitten silmät ristissä.

Lue myös: Täydellisten torkkujen salaisuus.

5. Väsy iskee jo alkuillasta

Iltaväsy voi olla harmillinen ilmiö etenkin perheelliselle aamuvirkulle, jonka lapset ja kumppani kaipaavat kipeimmin huomiota juuri silloin, kun silmä alkaisi itsellä jo painaa.

Ehkä sinua kiinnostaa...