Internet heikentää kykyä muistaa

Internet ujuttautuu uuden tutkimuksen mukaan aivoihin asti, sillä selaamisen ärsyketulva haittaa keskittymistä ja syventymistä, ja tietojen painaminen muistiin heikkenee. Toisaalta unohdettuja asioita opitaan etsimään entistä nopeammin. Kerromme, miksi muisti kärsii.

keskiviikko 4. toukokuuta 2016 teksti Jerk W. Langer

Käsi sydämelle: milloin vimeksi teit tietokoneella keskittyneesti töitä tuntikausia yhteen menoon?  Vilkuilematta välillä lainkaan iltapäivälehden nettisivuja tai sähköposteja, tarkistamatta Facebookia ja viikonlopun säätä tai googlettamatta vanhaa koulukaveria. Etkö edes kurkannut lasten kouluasioita Wilmasta tai etsinyt aamulla kuullun hyvän kappaleen sanoja, uutta piparireseptiä ja vielä kipeytyneen selkälihaksen latinankielistä nimeä?

Häiriöitä ei ole ollut koskaan niin paljon kuin nyt, kun verkossa roikutaan koko ajan. Nettiä käytetään työn lisäksi kahvilassa, junassa, treenatessa, ruokapöydässä, televisiota katsellessa ja vielä nukkumaan mennessäkin.  Kannettava tietokone, älykännykkä tai tabletti on lähes aina

käden ulottuvilla. Pulmana on vain se, että internetin jatkuva ärsyketulva eri lähteistä pursuavine tiedonsirpaleineen heikentää keskittymistä ja syventymistä pahan kerran.

Nettiä selaavan täytyy päättää toistuvasti jatkaako lukemista vai napsauttaako toisaalle vievää linkkiä. Yhteen tietolähteeseen keskittymisen sijaan käy niin, että vilkuilemme sieltä täältä valtavia tietomääriä, ja se estää syventymisen ja asioiden ymmärtämisen. Niinpä tärkeitä tietoja ei siirry työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Aivotutkijat kutsuvat tätä pirstoutuneeksi oppimiseksi.

Samalla käytetään myös Facebookia, Twitteriä, Instagramia ja Snapchatia, viihdytään Spotifyn  ja Youtuben parissa ja vilkuillaan lisäksi sekä sähköposteja että tekstiviestejä.

Aivot joutuvat jonglööraamaan liian monta palloa yhtä aikaa, ja ärsyketulva ylittää aivojen moniajon rajat, kertoo neurobiologi, professori ja lääketieteen tohtori Jens Damsgaard Mikkelsen Kööpenhaminan yliopiston ja yliopistollisen sairaalan neurobiologisesta tutkimusyksiköstä.

– Aivot kykenevät käsittelemään 3–5 asiaa yhtä aikaa. Netissä silmille tulvii samanaikaisesti paljon enemmänkin ärsykkeitä – lähestulkoon loputtomasti. Tuoreissa tutkimuksissa on selvinnyt, että kaikki näytöltä aivoihin imeytyvä tieto vaikuttaa aivojen toimintaan. Varsinkin työmuisti ja kyky varastoida tietoa kärsivät pinnallisten tietojen käsittelystä sekavana moniajona. Sen seurauksena monimutkaisempiin aiheisiin syventyminen saattaa vaikeutua, Damsgaard Mikkelsen kertoo.

 

Internet muistaa puolestamme

Yhdysvaltalainen psykologi ja professori Betsy Sparrow on tutkinut internetin käyttämisen vaikutuksia aivoihin. Hänen tutkimuksensa todistavat, että asioita unohtuu, kun tiedämme, että tieto löytyy tarvittaessa nopeasti netistä. Varsinaisen tiedon sijaan muistamme sen, mistä se löytyy verkossa. Internet on jo eräänlainen valtava ulkoinen muisti, jonka kanssa ihminen elää symbioosissa.

– Keho säästää aivoja aina, kun niitä ei tarvita. Sekä tiedon varastoiminen aivoihin että noutaminen sieltä kuluttaa paljon energiaa, jota keho mielellään säästäisi. Siksi tyydytään muistamaan, minne tieto on tallennettu ulkoisesti, kuten johonkin tiettyyn tietokoneen kiintolevyn kansioon. Pelkästään tieto asian löytymisestä Googlella riittää myös, selittää Damsgaard Mikkelsen.

Nettisurffailu estää oppimista

Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuodelta 2010 Kalifornian yliopiston neurologi Gary Small todisti muutoksia päivittäin internetiä käyttävien aivoissa. Tutkijat seurasivat opiskelijoita luennoilla: toiset saivat käyttää kannettavaa luentoa kuunnellessaan, kun taas toiset kuuntelivat opetusta ilman konetta. Pelkästään kuuntelemiseen keskittyneet oppivat selvästi enemmän.

– Internet on ilmeinen haaste keskittymiskyvylle ja oppimiselle, sanoo Damsgaard Mikkelsen ja jatkaa:

– Verkossa aivot harjaantuvat poimimaan tietoa sieltä täältä ja kokoamaan sitä yhteen – ei lukemaan tekstejä alusta loppuun. Internetin informaatiosta uhkaa tulla pinnallista, ja kysymykseksi jää se, heikentääkö se kykyämme syventyä yksittäiseen aiheeseen ja taltioida se pitkäkestoiseen muistiin. Tästä on olemassa viitteitä.

 

Aivot mukautuvat

Internet ei onneksi tyhmennä ketään. Aivot ovat mukautuvainen elin, ja ne sopeutuvat uusiin haasteisiin. Aivot yksinkertaisesti oppivat tekemään paremmin sen, mitä niiltä vaaditaan usein. Esimerkiksi viulisteilla kasvaa se osa aivoista, joka ohjaa sormien liikettä, sillä kyseiseen aivojen osaan muodostuu enemmän uusia aivosoluja sekä yhteyksiä niiden välille.  

Verkkoa selatessa ja lukuisia asioita moniajona silmäillessä aivojen etuosan otsalohkon toiminta vilkastuu selvästi. Netissä surffaaminen vaatii toistuvia äkillisiä valintoja, ja juuri valitseminen kuuluu otsalohkon erikoisosaamiseen – tiettyyn rajaan saakka. Hiiren aivojen otsalohko ylikuormittuu, kun sen täytyy oppia painamaan kytkintä ruokaa saadakseen ja kun se altistetaan samaan aikaan uusille äänille, hajuille, valoille, toisille hiirille ja muulle häiritsevälle, johon hiiren täytyy kiinnittää huomiota. Tämän seurauksena hiiri käyttää ruokakytkintä tavallista heikommin.

Samoin voi käydä ihmisellekin, kun otsalohko täyttyy netin houkutuksista, koska työmuisti joutuu koetukselle. Aivot tottuvat kyllä melko nopeasti seulomaan samanaikaisesta ärsyketulvasta oleellisen, mutta kun moniajona voi käsitellä vain 3–5 asiaa kerralla, niin aivot eivät ehdi syventyä kunnolla edes tärkeimpiin tietoihin, jotta ne voisi taltioida ensin lyhytkestoiseen ja sitten pitkäkestoiseen muistiin. Lopulta suuria määriä informaatioa voi jäädä muistamatta.

– Seurauksena on se, että kyky oppia ajankäyttöä ja syventymistä vaativia asioita heikkenee, mutta opimme hyödyntämään paremmin internetin ja älylaitteiden mahdollisuuksia. Ne sopivat hyvin monenlaisten tietolähteiden edestakaiseen selaamiseen. Verkkoa pitää tietenkin käyttää, mutta aivoille olisi tärkeää antaa mahdollisuus ratkoa tehtäviä kaikessa rauhassa. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että aivojen pitäisi käyttää internetiä eikä toisinpäin, painottaa Jens Damsgaard Mikkelsen.

Ehkä sinua kiinnostaa...