Tiedätkö, millainen leipä on oikeasti terveellistä?

© iStock

Moni leipä päältä terveellinen – 6 asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon leipäostoksilla

Leipä voi olla tumma ja muutenkin terveellisen oloinen, mutta miten on sisällön laita? Listasimme kuusi asiaa, jotka kannattaa tarkastaa, jos mielii tehdä terveellisiä leipävalintoja.

keskiviikko 2. toukokuuta 2018 teksti Irene Brøndum

6 huomioitavaa seikkaa leipäostoksille

Korkea GI 
Monivilja-, maalais- tai rouhepatonki saattaa näyttää terveelliseltä mutta sen ravintoarvot jäävät vaatimattomiksi, jos se on leivottu pääosin ydinvehnäjauhoista ja sisältää niukasti kuitua. Jos leivän glykeeminen indeksi on korkea, se nostaa verensokerin nopeasti korkealle ja saa elimistön erittämään insuliinia. Tällöin verensokeri tulee myös vauhdilla alas. Samalla entsyymit varastoivat rasvaa. Kun verensokeri laskee, tulee taas nälkä. Ruisleivän myönteiset vaikutukset näkyivät Itä-Suomen yliopiston vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa matalampana verensokeri- ja insuliinivasteena kuin valkoista vehnäleipää syöneillä.

Piilorasva
Vaikkei hampurilaissämpylän välissä vielä olisikaan tujausta majoneesikastiketta, siinä voi olla yllättävän paljon piilorasvaa. Hampurilaissämpylöissä ja hotdogsämpylöissä on noin 5–7 grammaa rasvaa 100 grammassa, kun rukiisissa eväsleipätyyppisissä palaleivissä rasvaa on vain noin 1,5 grammaa 100 grammassa, ja kauraisissa palaleivissä noin 2 grammaa.

Siirappi
Leivissä ja sämpylöissä voi piilotella yllättävän paljon sokeria. Monien perinteisten leipien taikinaan lisätään tummaa siirappia. Vaaleassa pääsiäislimpussa sokereiden osuus hiilihydraatista voi olla 7 grammaa, setsuurilimpussa noin 5 grammaa ja saaristolaislimpussa jopa yli 12,5 grammaa sadassa grammassa. Leipä saattaa olla tummaa kuin yö ja täysjyväleipää – siis vähintään 50 % leivontajauhoista on täysjyväviljaa – ja silti sisältää runsaasti sokeria. Terveellisintä on leipä, jossa on alle 5 grammaa sokeria 100 grammassa.

Jyvät ja jyvät 
Kokojyvä ja täysjyvä menevät helposti sekaisin, ja lisäksi jyviä tai siemeniä saattaa olla vain koristeena leivän tai sämpylöiden pinnalla. Nimi ja ulkonäkö eivät välttämättä kerro koko totuutta, joten kannattaa lukea tuoteseloste huolellisesti ennen ostopäätöstä. Myös leivän paino kertoo sen sisällöstä. Höttöinen, kevyt leipä on yleensä myös terveellisyydeltään köykäinen ellei se ole täysjyvää ja hapanjuureen leivottu eli raskitettu. Valitse painavaa täysjyväleipää, jossa on vähintään 5 grammaa kuitua 100 grammassa.

Hiilarit
Ranskanleipä, jota toisinaan myös ranskanpullaksi kutsutaan, leivotaan yleensä ydinvehnäjauhoista. Kattavien tutkimusanalyysien mukaan pitkälle jalostetut hiilihydraatit ovat sydämelle jopa jossain määrin vaarallisempia kuin tyydyttynyt eläinrasva. Ranskanleivän ja vehnäpaahtoleivän ravintosisältö on vaatimaton: vaalea leipä ja patongit sisältävät 80-prosenttisesti imeytyvää hiilihydraattia eli tärkkelystä ja sokeria, minkä vuoksi vaalea leipä on ravitsemuksellisesti heikkoa ja pitää huonosti nälkää.

Suola
Merkittävä osa ravinnon suolasta on peräisin leivästä. Australialaisen selvityksen mukaan terveellisimmiltä näyttävissä, rouheissa artesaanileivissä oli kaikkein eniten suolaa. Valitse leipää, jossa on enintään 1,25 grammaa suolaa 100 grammassa. Jos tuoteselosteessa ei mainita suolaa lainkaan, etsi natriumia, jota on hyvä olla vain 0,5 grammaa 100 grammassa. Kun leipoo itse joko hapanjuureen leipomalla tai lisäämällä leipätaikinaan piimää, saa leipään umamin makua vähemmällä suolalla.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2018!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Kuinka usein syöt lihaa?


KUNTO PLUS suosittelee